|
Oma harrastustoimintani alkoi talvella 1982 Tähtikerho Järvenpään
Novassa. Aivan ensimmäisestä kerhoillasta, kuten ei oikeastaan
muistakaan aivan alkuajan illoista ole mieleen jäänyt juurikaan
muistoja. Ainoastaan joitakin välähdyksen omaisia tapahtumia ja
tunnelmia. Ehkäpä tuo harrastuksen aloittaminen ei sittenkään ollut
mitenkään mullistava asia, olihan mukana koko joukko muutoinkin
hyviä ystäviäni. Paikkana oli tutut koulun auditorio ja
fysiikanluokka ja toinen kerhon vetäjistä oma matematiikanopettajani
Hannulan Irma. Vetäjistä toiseen, Airolan Agnekseen tulin
tutustumaan opettajana paria vuotta myöhemmin, siirtyessäni lukioon.
Novan aikana tutustuin varsin läheisesti avaruustekniikkaan.
Sukkulan ensilento oli juuri ollut ja pian tapahtui myös
Challengerin traaginen onnettomuus. Muut tähtiharrastuksen
osa-alueet jäivät paitsioon. Koulun tähtitornilla piipahdin
aniharvoin.
Nova tutustutti minut myös Ursan toimintaan. Kävimme porukalla
Ursan esitelmätilaisuuksissa ja luimme Ursan lehteä. Irma ja Agnes
saivat myös aikaiseksi Novalaisten joukkoliittymisen Ursaan. Tuolloin
Ursa tuntui suurelta, hienolta ja etäiseltä. Muistelen meidän jopa
pohtineen, että pitäisikö Ursaa lähestyä jäsenasiassa erityisellä
kirjeellä ja anoa jäsenyyttä "Kunnioittavasti". Lopulta
kuitenkin lähetimme vain ruutupaperille kirjoitetun listan nimistä
ja osoitteista ja näin oli kuitattu tuokin vaihe elämässä.
Harrastaminen yläasteen ja lukion tähtikerhossa vaikeutui
huomattavasti syksyllä 1986. Tällöin siirryin opiskelemaan
Hyvinkäälle kauppaopistoon ja myös kaveripiiri alkoi sen myötä
löytyä Järvenpään ulkopuolelta. Viimeinen muistiin jäänyt tapahtuma
Novan ajoilta lienee Hyvinkään tähtipäivät joskus syksyllä -86.
Tuolla tapasin ensikerran monia nykyisiä tähtiharrastusystäviäni,
joita en silloin tietenkään vielä tuntenut. Tähtipäivät olivat
minulle tutussa ympäristössä Kauppaoppilaitoksella.
Nova palasi uudelleen elämääni kymmenen vuotta myöhemmin, kun
ryhdyin kerhon ohjaajaksi. Elettiin laman jälkeistä aikaa ja
koulujen kerhomäärärahat olivat jäissä. Lähdin mukaan silkasta
harrastuksesta ja halusta tarjota koululaisille mahdollisuuden
tähtitieteen harrastamiseen. Lisäksi halusin pitää Novan, oman
kerhoni hengissä, yli koulukerhojen lama-ajan. Vihdoin, syksyllä
1999 sain aisaparikseni matemaattisten aineiden opettaja Arto
Martikaisen ja seuraavana syksynä pitkän linjan tähtiharrastajan ja
historiaa opettavan Vesa Vanhasen. Syksyllä 2001 olin taas yksin,
kun Vesa lähti vuodeksi Kokkolaan. Lukukausi 2002-2003 oli minulle muista
syistä hiljainen ja vaikeahko, mutta Vesan ottaessa täysimääräisen vetovastuun,
sain toimia leppoissasti apuohjaajana. Lukukaudella 2004-05 vastuu iski taas takaisin, mutta en nyt en ollut enään yksin vetäjänä.
|