Galaksi, jossa me asumme on nimeltään Linnunrata. Se on ns. kierteisgalaksi, jonka yhdessä haarassa on Aurinko ja planeettamme Maa kiertää sitä. Linnunradassa on yli 100 miljardia muuta täheä. Kierrämme Linnunradan ympäri 250 miljoonassa vuodessa.
Kosmos, Linnunrata
Aurinko on yksi tavallinen tähti Linnunradassa. Se syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten eli 4 500 000 0000 vuotta sitten. Aurinko saa energiansa siten, että sen keskustassa vety muuttuu heliumiksi. Vedyn loputtua Auringon keskusta tiivistyy ja ulko-osat laajenevat voimakkaasti, siitä tulee punainen jättiläinen. Myöhemmin harvat ulko-osat leviävät ympäröivään avaruuteen kuuman keskustan säteilypaineen puhaltamana. Tämä välivaihe näkyy planetaarisena sumuna. Kuuma keskusta jää jäljelle, sitä nimitetään valkeaksi kääpiöksi. Sillä ei ole enää energialähteitä jäljellä ja se jäähtyy hitaasti mustaksi kääpiöksi.
Auringon halkaisija on 1 392 000 km; se on 109,1 Maan halkaisijaa. Auringon massa on 332 946 Maan massaa. Aurinko pyörähtää akselinsa ympäri kerran 25 vuorokaudessa.
Lämpötila Auringon pinnalla on 6060 °C . Auringon etäisyys Masta on noin 150 000 000 km. Valo kulkee Auringosta Maahan 8,3 minuuttia.
Kosmos, Aurinko
Esittelyssä Aurinko
Aurinkojaosto
Auringon rakenne ja toiminta
Aurinko ja kuu
Timo Leponiemen sivut
Aurinkoa kiertää seitsemän planeettaa: Auringosta lukien:
Maan Kuu on helppo havaintokohde, koska siitä näkyy yksityiskohtia hyvin jo paljain silmin. Kuu samoin kuin planeetatkin saavat valonsa Auringosta, jonka valoa ne heijastavat.
Planeettojen lisäksi Aurinkoa kiertää monenlaisia kappaleita. Isompia sanotaan pikkuplaneetoiksi eli asteroideiksi.
Ursan Pikkuplaneetta- ja tähdenpeittojaostoJoistakin kappaleista höyrystyy pitkä pyrstö niille, kun ne lähestyvät Aurinkoa. Tosin Aurinkotuulen vaikutuksesta pyrstö on aina poispäin Auringosta. Sentähden niitä sanotaan pyrstötähdiksi eli komeetoiksi.
Pienempiä kappaleita kutsutaan meteoroideksi. Kun ne tulevat ilmakehään ja alkavat hehkua ilman kitkan vaikutuksesta, niitä kutsutaan tähdenlennoiksi tai meteoreiksi. Vain harvat suuret kappaleet pääsevät maahan asti, silloin niitä kutsutaan meteoriiteiksi. Kirkasta tähdenlentoa kutsutaan bolidiksi. Bolidit ovat usein niitä, joista osa tulee maahan asti.
Kuu, planeetat ja komeetat
Maan ilmakehän tunteminen on tärkeää tähtitieteilijälle, koska tähtien näkeminen riippuu ilman kulloisestakin tilasta. Jos ilma väreilee, ei hyvälläkään kaukoputkella saa tähdistä kunnollisia havaintoja. Suuret kaukoputket viedään usein korkealle vuorelle, jossa ilmakerros on ohut.
Sää ja havainto-olosuhteet
Ilmakehän valoilmiöt 
Pilvet kuuluvat lähinnä meteorologian piiriin, mutta niin ammattitähtitieteilijän
kuin harrastelijan toiminta riippuu taivaan pilvisyydestä. Kun taivas on pilvessä,
ei voi tutkia tähtiä, mutta voi tutkia pilviä.
Kun lämmin maa tai vesi nostaa ilmaa ylöspäin, taittuu valo niin, että merellä
saaret näyttävät leijuvan ilmassa ja maantie näyttää märältä. Tätä ilmiötä
kutsutaan kangastukseksi.
Vuonna 1957 neuvostoliittolaiset lähettivät ensimmäisen tekokuun eli satelliitin Sputnik 1:n. Sen jälkeen satelliittien määrä on lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Nyt niitä on pian tuhannen satelliitia. Neuvostoliittolaiset rakensivat MIR-avaruusaseman, joka oli käytössä useita vuosia. Sen jälkeen alettiin rakentaa kansainvälistä avaruusasemaa, jonka rakentamiseen osallistuu 16 maata. Monet satelliitit tai niiden kantoraketit näkyvät paljaalla silmällä. Jos katselet hetken taivaalle, niin todennäköisesti näet satelliitin liikkuvat siellä.
Tekokuut- ja raketti-ilmiöt| Alkuun | Uranus | Ursa |
|
|