A

Aurinko

Aurinko on tähti, jota Maa, muut planeetat sekä aurinkokuntamme muut kappaleet kiertävät. Meidän Aurinkomme on tavallinen normaali tähti. Se syntyi tähtienvälisen aineen pilvestä tiivistymällä noin 5 miljardia vuotta sitten. Tähtijoukko, johon Aurinko kuului, on jo aikoja sitten hajonnut. Aurinko loistaa vielä toiset 5 miljardia vuotta vakaasti. Tässä vakaassa vaiheessa Aurinko saa säteilemänsä energian siten, että sen keskustassa vety muuttuu heliumiksi. Vedyn loputtua Auringon keskusta tiivistyy ja ulko-osat laajenevat voimakkaasti, siitä tulee punainen jättiläinen. Myöhemmin harvat ulko-osat leviävät ympäröivään avaruuteen kuuman keskustan säteilypaineen puhaltamana. Tämä välivaihe näkyy planetaarisena sumuna. Kuuma keskusta jää jäljelle, sitä nimitetään valkeaksi kääpiöksi. Sillä ei ole enää energialähteitä jäljellä ja se jäähtyy hitaasti mustaksi kääpiöksi.

Auringon pintakerroksissa on 71 % vetyä, 27 % heliumia ja 2 % muita aineita. Kerrosta, jossa Auringon aine muuttuu läpinäkyväksi, sanotaan fotosfääriksi. Sen paksuus on vain noin 300-500 km. Fotosfäärin ulkopuolella on parintuhannen kilometrin paksuinen kromosfääri. Sen ulkopuolella on korona, joka ulottuu miljoonien kilometrien päähän.

Ks. myös Auringonpilkku, Auringonpimennys, Aurinkotuuli, Protuberanssi.

 
numerotietoja                              yksikkö

Halkaisija                 1 392 000       km
Halkaisija                       109,1     Maa=1
Massa                        332 946       Maa=1
Keskitiheys                        1,409   Vesi=1
Pyörähdysaika ekvaattorilla       25       vrk
Lämpötila pinnalla              5785       K (ns. efektiivinen lämpötila)

• Tähtitieteen perusteet, s. 337-351
• Tähtitieteen perusteet UL, s. 371-387
• Maailmankaikkeutta tutkimassa, s. 90-101
• Aurinkokuntamme, s. 24-30
• Planeetat, s. 50-59
• Johdatus tähtitieteeseen, s. 229-234
• 1982 kun planeetat kohtaavat, s. 71-79
• Auringosta äärettömyyteen, s. 160-171
• Tähtitaivaan opas, s. 33
• Allakkatieto, s. 99
• Avaruus, s. 64-69
• Aurinkokunta, s. 93-116
• Räjähtävä maailmankaikkeus, s. 38-45
• Tähtitaivas 2000, s. 90-92, 149
• Polaris, s. 95-96
• Tähtitaivas, s. 232-233
• Maailmankaikkeus 2000, s. 83-85

• Lukuarvoja:
  • Tähtitieteen perusteet, s. 580
  • Tähtitieteen perusteet UL, s. 592
  • Tähtitaivas 2000, s. 212
• Magneettikentät:
  • Tähtien ja galaksien maailma, s. 119-128
• Alkuaineet:
  • Kosmos, s. 150
• Energiatuotanto:
  • Kosmos, s. 386-387, 457-458
• Rakenne:
  • Kosmos, s. 325
• Harrastajan havainnot Auringosta:
  • Tähtitaivas 2000, s. 139-140

• Mikä on Auringon säde?, Tähtitaivaan arvoituksia, s. 82-89
• Magneettinen Aurinko, Tähtitaivaan arvoituksia, s. 206-222
• Pilkuton Aurinko, Tähdet ja avaruus 1/80, s. 14-161
• Aurinkoista geometriaa: Tähdet ja avaruus 3/83, s. 100-101
• Auringon taivaallinen liike: Tähdet ja avaruus 3/85, s. 111-112
• Jotain vialla neutriinoissa: Tähdet ja avaruus 2/91, s. 54
• Auringon aktiivisuus vaikuttaa Suomenkin säähän, Tähdet ja avaruus 2/93 s. 30-31
• Auringon aktiivisuus ja Suomen sää, Tähdet ja avaruus 4/93, s. 20
• Lähitähtemme Aurinko, Tähdet ja avaruus 2/94, s. 8-13
• Aurinkoa havaitsemaan, Tähdet ja avaruus 3/94, s. 33-34
• Ulysses Auringon etelänavan yläpuolella, Tähdet ja avaruus 6/94, s. 8-9
• Auringon magneettinen vaihtelu, Tähdet ja avaruus 6/95, s. 13-14
• Auringon neutriinojen arvoitus, Tähdet ja avaruus 5/96, s. 36-39
• Aurinkomyrskyt, Tähdet ja avaruus 4/98, s. 18-23

• The Nine Planets, http://www.seds.org/nineplanets/nineplanets/

Etusivu | Hakemisto | Lähteet