Nyrölän Observatorio


16-tuumaisen Meade-teleskoopin käyttöohje
Päivitetty 21.1.2001

Teknisiä tietoja

Kaukoputki on tyypiltään Schmidt-Cassegrain, eli siinä on pallopintainen pääpeili ja erityisen korjauslinssin keskelle kiinnitetty kupera apupeili. Pääpeili on hyvin lyhytpolttovälinen, joten putkikin on lyhyt. Kupera apupeili pidentää polttovälin täyteen neljään metriin ja heijastaa kaukoputken keräämän valon pääpeilin keskellä olevasta reijästä kaukoputken taakse. Korjauslasi korjaa pallopintaisen pääpeilin kuvausvirheitä.

  • Pääpeilin läpimitta: 410 mm (16.3 tuumaa)
  • Korjauslinssin läpimitta: 400 mm (16 tuumaa)
  • Polttoväli: 4000 mm
  • Aukkosuhde: f10

    Jalusta

    Meaden jalusta on tyypiltään haarukkajalusta. Siinä kaukoputki on U-kirjaimen muotoisen haarukan välissä. Haarukan yläpäässä on deklinaatioakseli. Tuntiakseli on haarukan alla piilossa ohjausyksikön sisällä. Nyrölässä kaukoputki on pystytetty ekvatoriaalisesti, eli se on kallistettu siten, että tuntiakseli osoittaa kohti taivaan pohjoisnapaa. Tämä pystytystapa mahdollistaa valokuvaamisen myös kaukoputken päälle kiinnitettävällä kameralla.

    Sekä rektaskensio- että deklinaatioakseleissa on sähköllä toimivat kääntömoottorit. Molemmissa akseleissa on myös kulma-anturit, joiden avulla kaukoputken tietokone laskee putken asentotiedon.

    Etsin

    Kaukoputkessa on pieni suuntauskaukoputki, sen suurennos on 8-kertainen ja siinä on lankaristikko. Etsin suunnataan siinä olevien suuntausruuvien avulla. Etsimen suuntaus on syytä tarkistaa joka ilta kirkkaan tähden avulla, sillä sen saattaa helposti liikahtaa putkea peitettäessä.

    Fokusointi

    Tarkennusta muutetaan kaukoputken takana olevasta pyöritettävästä nupista joko käsin kääntämällä tai sähköisesti moottorin avulla. Nupin pyörittäminen liikuttaa kaukoputken pääpeiliä hitaasti edestakaisin. Säätö on melko hidas ja joskus sitä on kierrettävä useita kierroksia oikean kohdan löytämiseksi.

    Kaukoputkessa on myös erillinen digitaalinen aputarkennin, jolla suoritetaan tarkennuksen hienosäätö. Katso myös tarkennuslaitteen käyttöohje alempana.

    Käsikäyttö

    Kaukoputkea voi käyttää myös aivan käsikäyttöisenä ja jopa ilman sähköä. Sekä rektaskensio- että deklinaatio-akseleissa on vapautukset, joilla putki vapautuu ja on käännettävissä käsin. Rektaskensiossa on myös manuaalinen hienosäätö, joka toimii vain kun lukitus on vapautettuna. Huomaa, että jos liikutat putkea käsin, niin sen tietokone menettää tiedon putken asennosta.

    Älä koskaan käännä kaukoputkea väkisin, sillä silloin on suuri vaara, että voimansiirto rikkoontuu!

    Käsiohjain

    Lähes kaikkia kaukoputken toimintoja ohjataan käsiohjamella, jossa on lukuisten näppäimien lisäksi pieni nestekidenäyttö. Perustoimintoja ovat suuntanäppäimillä (N, W, E, S) tapahtuva kaukoputken kääntäminen ja nopeusnäppäimillä valittavat ajonopeudet. Kohdeluetteloille ja kohteiden valinnalle sekä kaukoputken automaattiajolle on omat näppäimensä. Lisäksi myös joitakin erikoistoimintoja ohjataan omilla näppäimillään. Usimmat näppäimet toimivat sekä numero- että toimintonäppäiminä. Käsiohjaimessa on lämmitys, joka pitää sen nestekidenäytön toiminnassa pakkasellakin. Näppäimistössä ja näytössä on punainen taustavalo ja punainen led-valo, jota voi käyttää vaikka karttavalona.

    Alla on jokaisen näppäimen esittely:

    1. ENTER

      Enter-näppäimellä suoritetaan valinta: kohde, kohdeluettelon tai menu. Enterillä myös sykronisoidaan kaukoputken suunta tunnettuun kohteeseen. Synkronointi tapahtuu kohteen etsimisen ja keskittämisen jälkeen painamalla enter-näppäintä ja pitämällä se pohjassa kunnes ohjain piippaa ja näyttöön tulee "Coordinates matched" teksti.

    2. MODE

      Mode-näppäimellä näppäimellä vaihdetaan tilaa viiden eri moodin välillä. Tilat ovat: perustila, asetukset, koordinaattinäyttö, ajastin ja näytön sammutus.

    3. GO TO

      Goto-näppäimellä Goto-näppäin kääntää kaukoputken valittuun kohteeseen ja uudelleen painettuna myös pysäyttää ajon. Keskeytettyä ajoa voi jatkaa painamalla Goto-näppäintä kolmannen kerran. Koordinaatti-tilassa Goto-näppäimen painallus käynnistää koordinaattien syötön, jolloin kohteen rektaskensio ja deklinaatio voidaan syöttää käsin.

    4. SUUNTANÄPPÄIMET (N,S,W,E)

      Suuntanäppäimillä käännetään kaukoputkea vastaaviin suuntiin. Nopeus riippuu nopeusnäppäimillä valitusta nopeudesta. E ja W näppäimet toimivat syöttötilassa myös nuolinäppäiminä; niillä voi korjata kirjoitusvirheet syötettäessä esimerkiksi kohteen numeroa.

    5. NOPEUSNÄPPÄIMET (SLEW,FIND,CENTER ja GUIDE)

      Näillä näppäimillä asetetaan kääntönopeus. Valittu nopeus näkyy punaisella merkkivalolla. Nopeudet ovat seuraavat: SLEW 4 astetta sekunnissa, FIND 1 aste sekunnissa, CENTER 16 kertaa seurantanopeus ja GUIDE 2 kertaa seurantanopeus. SLEW nopeutta käytetään kun kaukoputki halutaan kääntää nopeasti useita asteita, FIND on kätevä kohdistettaessa kohdetta etsimellä. CENTER nopeus on käyttökelpoinen putken läpi katsottaessa ja keskitettäessä kohdetta. Guide nopeutta käytetään vain valokuvattaessa ja seurattaessa lankaristikon avulla.

    6. RET

      Tällä näppäimellä vaihdettaisiin lankaristikko-okulaarin kirkkautta, jos meillä sellainen olisi.

    7. FOCUS

      Sähköisen tarkennuslaitteen, toimintaa ohjataan tällä näppäimellä. Pitämällä Focus-näppäin pohjassa ja painamalla NEXT tai PREV näppäintä tarkennusnappula pyörii sähkömoottorilla. Moottori pyörittää tarkennusnappulaa melko hitaasti, usein onkin nopeampaa pyörittää tarkennus lähes kohdalleen käsin ja käyttää moottoria vain hienotarkennukseen.

    8. MAP

      Map-nappulalla saa käsiohjaimen yläreunassa olevan punaisen ledivalon syttymään ja sammumaan. Valo on kätevä esimerkiksi tähtikarttaa putken ääressä tutkittaessa.

    9. KOHDELUETTELOT: (M, STAR, CNGC)

      Kohdeluettelojen hallintaan on omat näppäimensä. M-näppäin avaa Messier luettelon. STAR näppäimellä löytyvät SAO-, STAR- ja GCVS-luettelot. Luettelon valinta ENTER-näppäimellä. CNGC-nappulan takana ovat NGC-, IC- ja UGC-luettelot. Kohdeluetteloista tarkemmin myöhemmin.

    10. PREV ja NEXT

      Prev- ja next-näppäimet mahdollistavat menuvalintojen tekemisen. Niiden avulla valitaan myös kohdeluettelot ja säädetään esimerkiksi seurantanopeus tai tarkennus sähkömoottorilla. Näppäinten toiminta riippuu valitusta toiminnosta.

    Käynnistys

    Kytke ensin sähköt tornirakennukseen huoltorakennuksen seinässä olevasta kytkimestä. Poista peitteet putken päältä samoin kuin linssisuojukset. Tarkista, että kaukoputki on päällisin puolin kunnossa. Kaukoputken käsiohjainta säilytetään muiden tarvikkeiden kanssa huoltorakennuksessa alumiinisalkussa. Asenna käsiohjain paikolleen kaukoputken jalustassa olevaan Keypad-liittimeen. Liitin napsahtaa paikoilleen itsestään pohjaan painettaessa ja se irtoaa liittimessä olevaa pientä lukutuskynttä ylöspäin nostamalla. Tarkista että muutkin tarvittavat johdot on kytketty ennenkuin kytket kaukoputkeen virran päälle. Virtakytkimiä on kaksi, 230V käyttöjännite tulee päälle jalustan kytkimestä (punainen merkkivalo) ja kaukoputken 18V jännite kytkeytyy kaukoputken ohjauspaneelista. Virran kytkemisen jälkeen kaukoputki testaa itsensä, suristen hetkisen, ennenkuin käsiohjaimen näyttöön tulee Meade 16-teksti. Tämän jälkeen putki on käytettävissä. Putken käyttöä kannattaa harjoitella valoisan aikaan.

    Mikäli haluat, että kaukoputki 'arvaa' oikein aloitussuuntansa, tarkista että putki on suunnattu etelään ja deklinaatio on 0 astetta. Suunnat voi tarkistaa lukemakehistä ja tarvittaessa vapauttaa lukitukset ja kääntää putki oikeaan suuntaan. Suunnilleen oikea suuntaus helpottaa ensimmäisen kohteen löytämistä.

    Käyttö

    Ensimmäiseksi kaukoputki on suunnattava johonkin tunnettuun kohteeseen. Karkea suuntaus onnistuu helpoiten valitsemalla joku tähti oheisesta suuntaustähtiluettelosta ja ajamalla putki siihen. Esimerkiksi Sirius löytyy luettelosta numerolla 67. Putken ohjaus tapahtuu seuraavasti: paina käsiohjaimen STAR näppäintä (6), jonka jälkeen tähden numero 6, 9 ja sitten [ENTER] näppäintä ja vielä [GOTO] -näppäintä, jolloin putki lähtee kääntymään kohti Siriusta. Jos putki lähtee väärään suuntaan tai uhkaa törmätä johonkin, paina [GOTO] -näppäintä uudelleen, jolloin ajo keskeytyy. Ajon päätyttyä kohdista kohde kuvakentän keskelle ja paina [ENTER] -näppäintä noin sekunnin ajan, kunnes ruutuun tulee teksti "Coordinates Matched". Nyt koordinaatisto on asetettu kohdalleen ja seuraavat kohteet löytyvät automaattisesti. Vaihtoehtoisesti voit kääntää putken ensimmäiseen kohteeseen käsin moottoreilla, valita kohteen sen jälkeen kohdeluettelosta ja pitää sen jälkeen ENTER-näppäintä pohjassa kunnes koordinaatit asettuvat.

    Muista suunnata samalla myös etsinputki kohti perustähteä!

    Kääntäessäsi kaukoputkea tarkkaile putkesta roikkuvia johtoja ja pysäytä ajo jos johdot kiristyvät. Tämä on erityisen tärkeää CCD-kuvauksessa, jolloin johtoja on paljon. Älä koskaan käännä putkea tietokoneella huoltorakennuksesta, kuin aivan lyhyitä matkoja, ilman että joku on valvomassa johtoja. Kaukoputken ajon voi pysäyttää Goto-näppäimellä, vaikka ajo olisi käynnistetty tietokoneesta.

    Mikäli kohteesi ovat suunnilleen samalla alueella taivasta, kannattaa koordinaatit 'synkata' jokaisen kohteen kohdalla. Jos kohde on himmeä, eikä löydy helposti, niin kannattaa ensin etsiä joku kirkas tähti läheltä kohdetta ja ajaa ensin siihen, keskittää, synkata ja kääntää vasta sitten himmeään kohteeseen.

    Kohdeluettelot

    STAR
      Tässä luettelossa ovat kirkkaimmat kiintotähdet sekä mielenkiintoisimmat kaksoistähdet. Luettelo tähdistä löytyy englanninkielisestä käyttöohjeesta. Esimerkiksi Vega löytyy numerolla 214.

      Myös planeetat ovat 'tähtiä'. Ne löytyvät lisäämällä planeetan järjestysnumeroon 900. Jupiter on siis STAR 905. Kuu on numerolla 903.

    M

      Messier kohteet löytyvät omilla numeroillaan. Esimerkiksi Lyyran rengassumu on M 57.

    CNGC

      CNGC luettelossa ovat NGC kohteet ja ne löytyvät numeronsa avulla. Kohteista on tietona mm. kohdetyyppi, koko ja magnitudi. Meade on lisännyt luetteloon lisäksi tiedot kohteen visualisuudesta. Kohteiden koodaukset löytyvät oheisista taulukoista.

    KOHDETYYPPI ENGLANNIKSI SUOMEKSI
    OPEN Open Cluster Avonainen tähtijoukko
    GLOB Globular Cluster Pallomainen tähtijoukko
    DNEB Diffuse Nebula Diffuusi sumu
    PNEB Planetary Nebula Planetaarinen sumu
    GAL Galaxy Galaksi
    OPEN + DNEB Open Cluster + Diffuse Nebula Avonainen tähtijoukko ja sumu
    None Non-Existent Object Olematon kohde
    STAR Star Tähti
    MULTI + STAR Multiple Star Moninkertainen tähti
    MULTI + GAL Multiple Galaxy Galaksijoukko
    DNEB Dark nebula Pimeä sumu
    GAL + OPEN Open Cluster in a galaxy Avonainen tähtijoukko galaksissa
    GAL + GLOB Globular Cluster in a galaxy Pallomainen tähtijoukko galaksissa
    GAL + DNEB Diffuse Nebula in a galaxy Diffuusi sumu galaksissa

    VISUAALISUUS ENGLANNIKSI SUOMEKSI
    SU Super Huippuhieno
    EX Excellent Erinomainen
    VG Very good Erittäin hieno
    G Good Hyvä
    FR Fair Kohtalainen
    PR Poor Vaatimaton
    VP Very Poor Hyvin vaatimaton

    IC

      IC-luettelo löytyy myös CNGC nappulan takaa, kun painaa heti CNGC-nappulan jälkeen ENTER nappulaa ja valitsee luettelon nuolinäppäimillä. Huomaa, että kaukoputki muistaa mikä luettelo on valittuna. Kohteet löytyvät luettelonumerolla.

    UGC

      Myös UGC (Uppsala Galaxy Catalogue) on CNGC nappulan takana, se löytyy myös ENTER-nappulan takaa. Kohteet luettelonumerolla.

    SAO

      SAO tähtiluettelo löytyy STAR- ja ENTER-nappulan yhdistelmällä. Tähti löytyy luettelosta omalla numerollaan. Tässä luettelossa ovat luettelon kaikki 8-magnitudia kirkkaammat tähdet.

    GCVS

      General Catalogue of Variable Stars, on kattava luettelo muuttuvista tähdistä. Perusteena on tuttu tähdistö ja tähti nimeäminen (Esim. R Lyrae), mutta siten että tähdistö ja kirjain on koodattu hankalasti numeroilla. Tähdistöt on numeroitu aakkosjärjestyksessä ja kirjainta R vastaa numero 1, S:ää 2 jne. Esimerkiksi R Lyrae löytyy koodilla 520001 ja BL Lacertae numerolla 450089. Kretkkalaisilla aakkosilla nimetyt kirkkaat tähdet ovat numeroilla 9001 (alfa), 9002 (beta) jne.

    Sammutus

    Käännä kaukoputki etelään ja deklinaatioon 0 astetta, jotta käynnistettäessä peruskoordinaatit osuvat suurinpiirtein kohdalleen. Sammuta ensin virta kaukoputkesta kääntämällä virtakytkin Off-asentoon. Tämän jälkeen sammuta vielä virta jalustan virtakykimestä ja irroita käsiohjain sekä okulaari ja kulmaprisma. Tarvikkeet säilytetään huoltorakennuksessa alumiinisalkussa.

    Peitä putki huolellisesti, jotta mahdollisesti kuvusta vuotava vesi ei pääse kastelemaan kaukoputkea. Mikäli on odotettavissa kosteaa säätä, jätä lämmitin päälle.

    Muista sammuttaa tornirakennuksen virrat huoltorakennuksen seinän virtakykimestä, ellei lämmitintä tarvita. Jos jätät virran päälle, varmista vielä kerran, että kaukoputki on pois päältä. Jos kaukoputki jää päälle, se 'kuristaa' itsensä deklinaation virtajohtoon ja moottorit voivat vaurioitua.

    Muista aina tarkistaa ennenkuin poistut tähtitornilta:

  • kaukoputki on varmasti sammutettu
  • lämmitin on pienellä teholla
  • tarpeettomat sähkölaitteet ovat pois päältä
  • roskat ovat roskakorissa
  • ulkovalo on päällä

    Näin toimien pidämme laitteet ehjinä, säästämme sähköä ja pidämme tähtitornin viihtyisänä!

    Nyrölän Observatorion pääsivulle
    Takaisin Siriuksen kotisivulle