|
myrskybongarit-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Kiitokset A-J:lle mielenkiintoisesta vastauksesta. Tähän tapaan olen
vähän itsekin ajatellut.
Muistuu vain viime vuoden kesäkuusta GFS:n mallit, joissa se aina 384
tuntiin saakka ei antanut juuri koko kuukauden aikana toivoa ns.
paremmasta säästä. Muistaakseni parissa ajossa muutama päivä ennen
juhannusta laskettiin helteisen itäisen virtauksen leviämistä koko
Suomeen, mutta malli muuttui nopeasti. Siinäkin oltiin oikeilla
jäljillä, koska tuo helleilmamassahan pyyhkäisi Itä- ja Pohjois-Suomen
yli. Viime vuoden myöhäissyksyllä taas Bracknellin analyysit laskivat
myrskyt ja niiden liikkeet todella hyvin jopa kolmen vuorokauden
päähän, vaikka myrskykeskuksen reitti Suomen kannalta oli ns.
kriittinen. Jopa paineet myrskyn silmässä oli laskettu aika nappiin.
Sää kiinnostaa kaikkia. Toisia enemmän ja toisia vähemmän. Jokin aika
sitten tuli Radio Suomesta Sääilta ja se oli varsin mielenkiintoista
kuunneltavaa. Tällainen viestintä meteorologien ja tavallisten
tallaajien välillä on mielestäni erittäin suositeltavaa, kunhan
esitsekkauksessa karsitaan pois typerät kysymykset tyyliin "no miks ne
sääennusteet menee aina pieleen." Vastaavia Sääiltoja toivoisi olevan
useammin.
Joskus takavuosikymmeninä Erkki Harjama sanoi erään ennusteen
yhteydessä, että kylmä pisara yllätti ja ennuste meni sen tähden
pieleen. Voisitko A-J vielä selventää tätä kylmää pisaraa ja sen roolia
ennustettavuudessa supertietokoneiden ja yläilmakehämittausten aikana?
P.S. toivottavasti postituslistalle sopii myös tällainen hiukan
laajempi säähän liittyvä keskustelu. Itse ainakin janoan nimen omaan
meteorologin näkemyksiä näistä asioista. Se taitaa olla sitä
tiedonjanoa.
t.tarkki
30.6.2005 kello 15:59, Ari-Juhani Punkka kirjoitti:
BestPress wrote:
>> Kun varsinkin kesäisin tulee seurattua säännöllisesti noita
>> Wetterzentralen ja Weather Onlinen datamalleja, niin olisi hyvä
>> tietää, miten niiden osuvuus vaihtelee täällä Pohjoismaiden
>> paikkeilla. Mallithan alkavat hajota noin viiden vuorokauden jälkeen,
>> mutta millä on osuvuus paras? Itse olen luottanut tuonne 5-7
>> vuorokauden päähän eniten GFS:n ja ECMWF:n malleihin, mutta sekin
>> pohjautuu ihan mutuun. Ja valitettavasti ECMWF:n data on kovin
>> suppea.
>
> Tähän kysymykseen ei taida olla kovin yksiselitteistä vastausta
> tarjolla. Ensinnäkin, numeeristen mallien mielipiteet tulevasta säästä
> alkavat hajota joskus jo ylihuomisen osalta, kun taas toisinaan ne
> ovat kehityksestä likimain yhtä mieltä jopa 5-7 vuorokauteen. Tällä
> hetkellä lähipäivien ennustettavuus näyttäisi olevan melko hyvä, kun
> lähes kaikki mallit tarjoavat hiljalleen vahvistuvaa korkeapainetta ja
> lämpenevää.
>
> Toiseksi, ei ole olemassa numeerista mallia, joka olisi aina paras.
> Jos GFS pesee huomenna ECMWF:n mallin, asia voi olla toisin päin
> viikon päästä. Tutkimusten mukaan ECMWF:n malli on kuitenkin ollut
> pitkällä aikavälillä melko selvällä erolla maailman paras ns.
> keskipitkä malli. Pariin vuorokauteen ajettavista lyhyemmistä
> malleista en osaa sanoa, mikä niistä on ollut pitkässä juoksussa
> paras. Jotta asia ei olisi turhan yksinkertainen, mainittakoon, että
> ekan vuorokauden pielessä oleva malli saattaa päihittää ekan päivän
> parhaan mallin esimerkiksi 5 vuorokauden ennusteessa.
>
> Joskus toivoo, että tavallisille tallaajillekin kerrottaisiin hieman
> tarkemmin, miten huomisen ja sitä seuraavien päivien säätä oikeasti
> ennustetaan. Olemme siis todellisuudessa hyvin pitkälti riippuvaisia
> ihmisen kehittämistä ja supertietokoneiden laskemista numeerisista
> ennusteista. Saadut tulokset vaihtelevat päivästä, malliajosta,
> mallista ja säätilasta toiseen. Tämän lisäksi jonkun (yleensä
> meteorologin) on osattava tulkita, mitä saadut tulokset tarkoittavat.
> Käytännössä säänennustaja joutuu päivittäin visaisen valinta- ja
> arviointitehtävän eteen ja saa pahasti epäonnistuessaan koko
> lomailevan Suomen vihat niskoilleen.
>
> Asian monimutkaisuudesta huolimatta rohkaisisin itse kutakin
> tutustumaan numeeristen mallien käyttöön. Esimerkiksi kesällä päivän
> maksimilämpötilan ennustaminen on melko helppoa (jos osaa ennustaa
> myös sateet ja pilven oikein ;)
>
> A-J
> --
> Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset:
> http://www.ursa.fi/cgi-bin/majordomo?myrskybongarit-l&ro ***
> Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
>
>
Terveisin
Tarmo Hurskainen
BestPress
Kankaansyrjäntie 5
14680 Alvettula
p. (03) 6545 388
fax. (03) 6545 387
050 5644 425
tarmo.hurskainen_ät_bestpress.fi
--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/cgi-bin/majordomo?myrskybongarit-l&ro ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
|