|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Sassen oli muistaakseni niitä Lidar-havaintoja tehnyt.
Tuota alle ykkösen c/a-suhteisen Parry-kiteen mahdollisuutta yhdessä Mikkilän näytelmässä olen spekuloinut alla olevassa linkissä:
http://www.kolumbus.fi/jukka.ruoskanen/halopoint2/examples/d4.html
Jukka
Marko Riikonen [riikonenmarko_at_yahoo.com] kirjoitti:
> Tuliphan tuosta Lidar-heitostasi mieleen, että meillähän on joidenkin tykkiluminäytelmien kohdalla on herännyt epäilys että laattamainen kide voi itse asiassa olla Parry-asennossa. Tässä puhuttaisiin lähinnä kolmiomaisen kasvusuunnan omaavista kiteistä.
> Täällä on asian tiimoilta muutama simu.
> http://www.ursa.fi/~riikonen/Rovaniemi/pages/0960.htm
> http://www.ursa.fi/~riikonen/Rovaniemi/pages/0980.htm
> Tuossa halonäytelmässä ei juurikaan 46 ylläsivuavaa ole, mutta sen sijaan on Tapen kaaret / 46 Parryt. Parry-orientaatio tuntuisi siis dominoivan sivuava-orientaatiota. Tällöin kuvassa olisi myös pikemminkin Hastings kuin Wegener. Aika vahvana vielä. Toisen linkin simutaulukkoa katsoessa kannattaa kiinnittää siis huomiota Hastingsin intensiteettiin. Ainakaan tasasuhtaista pidempi kide ei juurikin tunnu voivan olla, ehkä jo hieman laattamainen.
>
> Samoiten kun meillä on näitä halonäytelmiä joissa on Parry ilman ylläsivuavaa,
> http://good-times.webshots.com/photo/2683878020097509992wrkLsa
> niin voisi ajatella että nuo Parryt ovat laattamaisten kiteiden aiheuttamia. Usein nämä Parryt ovat myös omituisen lyhyitä, ja keskeltä selväti kirkastuneita, mikä edelleen viittaa pystyssä leijaileviin laattoihin. Voisi miettiä että mitä tapahtuu ylipäätään kun laattaa paksunnetaan niin että se kellahtaa 90 astetta. Jotenkin on helpompi kuvitella että sellainen kide on Parry-asennossa. Vasta kun kiteen pituus on selvästi leveyttään suurempi, se voisi ottaa sivuava-asennon. Jos kiteen kasvusuunta on kolmiomainen, tällainen laatta kellahtanee Parry-asentoon helpommin kuin kuusiolaatta.
>
> No, asian tiimoilta pitää kuitenkin saada vielä lisämateriaalia.
> Marko
>
>
>
>
>
> ________________________________
> From: Jarmo Moilanen <jarmo.moilanen_at_vaala.net>
> To: Ilmakehä <ilmakeha-l_at_ursa.fi>
> Sent: Mon, May 31, 2010 11:16:07 AM
> Subject: Re: [ilmakeha-l] Halomuotojen sukupuu
>
> Moi,
>
> Siinä linkkaamassani ent. halojaoston listauksessahan on tehty jotenkin noin kuin Timo ehdottaa. Ensin nimetään halomuoto ja sitten mistä liiketilasta ja millä valoreitteillä se syntyy. Kidemuotoja siinä ei tosin ole eritelty.
>
> Kidemuotojen huomioiminen ei minusta ole kovin tarpeellista. Syystä että:
>
> Mineralogisesti ja kristallografisesti määritellen me tunnemme varmuudella yhden haloja aiheuttavan kiinteän veden eli jään kidemuodon ja se on heksagoninen kide (Ih jää). Kuutiojää (Ic) saattaa olla toinen jään faasi jota esiintyy ilmakehässä (Lascar). Laatta, pylväs, kaksoispyramidi... kaikki ovat heksagonisia jääkiteitä.
>
> Sauritkin voivat syntyä normaalioloissa sekä tasasuhteisista- ja laattajääkiteestä. Ehkä jopa lyhyistä pylväistä. Pitäisi määrittää missä menee tasasuhteisen ja pylvään tarkka raja. Tai esim. 22 rengas, sivuavat ja saurit syntyvät myös pyramidikiteestäkin. Suuri osa yksittäisten 22 renkaiden näytelmistä taas on luultavasti roskakiteiden eli bullettien ja kideklustereiden synnyttämiä. Kiteen liiketila on kuitenkin se mikä sanelee sen mikä halo on taivaalla.
>
> Lisäksi liiketilojen ja kiteen mittasuhteiden (laatta, pylväs jne) yhteydet eivät ole niin yksiselitteisiä että aina voisi kiteen mittasuhteen perusteella päätellä ihan täydellä varmuudella sen liiketilan. Emmekä me edes aina tiedä kiteiden mittasuhteita näytelmissä. Onhan esitetty jopa Lidar-tutkimuksiin perustuen että Parry asento voisi esiintyä myös laattajääkiteellä (minä en siihen ihan usko).
>
> Liiketila sen sijaan näkyy suoraan halon ulkoasussa oli taustalla olevan kiteen muoto tai mittasuhteet mitä tahansa. Ja sehän sanelee sen syntyykö 3-5 valoreitistä sauri, kakskakkonen tai jotain muuta.
>
> Joten en nyt ihan jaksa ymmärtää miksi kidemuoto pitäisi huomioida teknisessä nimistössä koska se on epämääräisin parametri. Vain valoreitti ja liiketila ovat hallittavissa.
>
> Sitten kun tehdään visuaalisia karttoja halomuotojen suhteista niin niissä voi kiteiden mittasuhteita käyttää sen havainnollistamiseen miten mikin muoto esiintyy jos jokin muoto vaatii tietyn tyyppisiä kiteitä. Mutta en vain näe miten sellainen olisi järkevästi toteutettavissa teknisessä termistössä. Variaatioita ja todentamattomia mahdollisuuksia tulisi listaukseen ihan järjettömästi.
>
> Jarmo
>
> Lainaus Timo Nousiainen <tpnousia_at_cc.helsinki.fi>:
> >
> > Entäpä jos ongelmaa lähestyisi vastakkaisesta suunnasta. Listataan kaikki
> > tunnetun halomuodot ja laitetaan perään koodattuna kiteet ja valonkulut
> > jotka sen voi aiheuttaa?
> >
> >
> >>
> >> Jarmo
> >>
> >>
> >> ----- Original Message -----
> >> Enpä tiennyt että tuollaisenkin olit väsännyt.
> >> Vallitseva valonreitti on sikäli ongelmallinen, että se riippuu paljolti
> >> kiteen mittasuhteista ja auringon korkeudesta. Näin ollen ei voi nimetä
> >> vallitsevaa reittiä vaikkapa alavasta-aurinkokaarelle.
> >> Marko
> >>
> >>
> >>
> >>
> >> ________________________________
> >> From: Jarmo Moilanen <jarmo.moilanen_at_vaala.net>
> >> To: Ilmakehä <ilmakeha-l_at_ursa.fi>
> >> Sent: Sun, May 30, 2010 10:28:37 PM
> >> Subject: Re: [ilmakeha-l] Halomuotojen sukupuu
> >>
> >> Moi,
> >>
> >> Halojen nimistä on keskustelu aina eikä se taida ihan pian lakata.
> >>
> >> Teknistä termistön hahmotelmaa on tullut laitettua jo nettiin. Ks. sarake
> >> "synty":
> >> http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/halot/muodot.html
> >>
> >> Tuolta huomaa helposti että ongelmia on monessa halomuodossa useiden
> >> valoreittien suhteen. Ne pitäisi selvittää tarkasti että mikä on se vallitseva
> >> ja tärkein valoreitti ja käyttää sitä sitten.
> >>
> >> Vastaavan kaltaista teknistä nimistöähän oli Tapen ja Können muistaakseni
> >> käyttäneet siinä Halo pole -artikkelissa, mutta hiukan suppeammalla
> >> valikoimalla. Itselläni on myös simppelimpi tekninen termistö kehitettynä omaa
> >> havaintotietokantaani varten.
> >>
> >> Karin peräämästä jonkinlaisesta visuaalisesta halojen sukupuusta minulla on
> >> ollut joskus muinoin useampiakin viritelmiä. Ei taida yksikään olla enää
> >> tallessa, mutta voisihan sitä harjoitukseksi jonkinlaisen kyhätä.
> >>
> >> Jarmo
> >>
> >>
> >> ----- Original Message ----- From: "Marko Pekkola" <marko.pekkola_at_ursafi>
> >> To: "'Ilmakehä'" <ilmakeha-l_at_ursa.fi>
> >> Sent: Sunday, May 30, 2010 3:02 PM
> >> Subject: Re: [ilmakeha-l] Halomuotojen sukupuu
> >>
> >>
> >> > Hei vaan,
> >> >
> >> > > > Mitä tahansa historiallista ihmisnimeä voi pitää kyseenalaisena jos
> >> > > > haluaa että kyseinen havaitsija olisi nimenomaan varmuudella a) nähnyt
> >> > > > kyseisen halon ja b) ollut siinä ensimmäinen. Jos kuitenkin näin
> >> > > > halutaan, silloin yksikään niistä ei ansaitsisi paikkaansa, ei edes
> >> > > > umpivakiintuneimmat Parry ja Lowitz.
> >> > >
> >> > > Tästä luonnollisesti on useita tulkintoja. Parrya ja Lowitzia pidän kyllä
> >> > > aika hyvin dokumentoituina.
> >> >
> >> > Sama täällä - en ollut tästä eri mieltä. Etenkin Parryyn liittyy vielä
> >> > tekstissa kuvaus, joka viitannee Tapen kaaren kirkastumiin (muuta
> >> > Parry-asentokamaa), kuten Riikonen on hyvin huomannut.
> >> > Lowitzilla Pietarissa ei ollut kuin piirros yksistä osakaarista, silti ei
> >> > ole mitään syytä epäillä etteikö se olisi aito havainto juuri näistä
> >> > kaarista. (Toisaalta joku voisi sanoa saman toisin, ettei ole mitään
> >> > riittävän riittävää todistetta uskoa että tämä oli riittävä dokumentti).
> >> >
> >> > Molempien kohdalla on kuitenkin - vasta myöhemmin esille noussut/nostettu -
> >> > aikaisempi havainto samasta ilmiöstä. Kun edellä siteerasin noita "a ja b"
> >> > -kriteereitä, tarkoitin että on turha vaatia että niistä vähintään toinen
> >> > tai vähintään molemmat täyttyvät.
> >> >
> >> > Se että jokin tulee historiallisesti tunnetuksi jollakin ihmisnimellä on jo
> >> > osa kirjallisuutta ja sellaisena riittävä. Sitten erikseen voi luetella,
> >> > että mitkä niistä eivät olleet riittävän uskottavia ja/tai niitä edelsi
> >> > prediscovery.
> >> >
> >> > Mitä tulee pyramidirenkaiden persoonanimiin, niiden *päänimitysten ohella*
> >> > säilyttämisen puolesta puhuu se, että moinen vahvistaa vanhaa eurooppalaista
> >> > halonimikulttuuria, eikä heikennä sitä. Mitä useampi historiallinen ihmisen
> >> > mukaan nimetty halo hylätään sen asteen verran heikompi asema on
> >> > tulevaisuudessa niillä muillakin - kuten Moilasen kaarella.
> >> >
> >> > Loppujen lopuksi ne voivat palvella vaikka pelkkinä synonyymeina pitkää
> >> > tekstiä rikastamassa. Lisäksi mikä tahansa silta vanhaan 1800- ja 1900-luvun
> >> > kirjallisuuteen on sinällään kiinnostavaa ja tyylikästä.
> >> >
> >> > > Itseasiassa pidän tätä keskustelua jo mukavana lisänä halokulttuuriimme,
> >> > > koska se toivoakseni lisää intoa uusien ilmiöiden havaitsemiseen ja kertoo
> >> > > siitä, miten tärkeitä nämä asiat meille ovat.
> >> >
> >> > Samaa mieltä.
> >> >
> >> > Parh. terv.
> >> > Marko
> >> > --
> >> > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> >> > ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> >> > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> >> > Listan www-arkisto:
> >> > http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> >>
> >>
> >> --
> >> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> >> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> >> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> >> Listan www-arkisto:
> >> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> >>
> >>
> >>
> >>
> >>
> >> --
> >> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> >> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> >> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> >> Listan www-arkisto:
> >> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> >>
> >
> > --
> > Timo Nousiainen
> > Department of Physics
> > P.O. Box 48
> > FI-00014 University of Helsinki
> > Finland
> >
> > Tel: +358 9 19151064
> > Fax: +358 9 19150860
> >
> >
> > --
> > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> > Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> >
>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>
>
>
>
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|