|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Aijaijai...
nyt kyllä särähti pari kertaa niin pahasti korvissa, että oli aivan
pakko kommentoida muutamaa juttuun liittynyttä sivulausetta....
Sori, menee off-topiciksi, mutta on siinä pieni ripaus asiaakin.
On 12/29/05, Emma Herranen <mellon_at_iki.fi> wrote:
>
> Voi toki olla että kaikki kirjan revontuletkin ovat oikeasti olleet noin
> komeita, mutta veikkaan että 80% todennäköisyydellä värejä on
> 'korostettu'. Noin kirkkaita revontulia toki on olemassa, mutta ne eivät
> liene ihan tyypillisiä (jos siis halutaan näyttää kuvissa olevan ilmiön
> tavanomaisinta muotoa). Ajatus todellisuuden näyttämisestä siis kaatuu
> revontulikuviin ja todella tyssää viimeistään sumuihin.
Jaahas....
En ole ko. kirjaa nähnyt, joten en voi kommentoida sen kuvia, mutta mutta.....
Tyypilliset revontulet?? Tavanomaisin muoto??? Minkä perusteella???
Mistä näkökulmasta???? Kenen näkökulmasta katsottuna???? Revontulet on
lähinnä prosessi, prosessi joka koostuu monesta aivan yhtä
oleellisesta eri näköisestä vaiheesta eikä se näytä samalta joka
näkökulmasta katsottuna. Kyllä esim. jonkinsortin "purkaus" on aivan
yhtä tyypillinen osa revontulia kuin joku rauhallinen kaari ja se
naurettava tuikku 700 km:n päässä horisontissa, voi olla mieletön
uskomaton aivan sairas monsteri 80 km päästä katsottuna.
(Sivuhuomautuksena sanottakoon, että eihän keskiverto koirankusettaja
muuten edes tunnista sitä minuuteissa laskettuna eniten taivaalla
näkyvää mössöä revontuliksi....ei edes Lapissa. )
Ei moista prosessia voida kuvailla millään yhdellä "tavanomaisimmalla
muodolla"...kele!! Se olisi aivan sama kuin jos me kuvailisimme
jääkiekkopelin tavanomaisinta muotoa....onko se kyyryssä luisteleva
kenttäpelaaja? Onko se maalitolppiin rötvästi nojaileva maalivahti?
Onko se perse penkissä jököttävä vaihtopelaaja vai onko se esim.
penkin takana seisova ja purkkaa jauhava valmentaja? Noh mikä se on?
Ei tarvitse vastata.
Mitä tulee sitten luonnonilmiöiden kuvaamiseen ja näkemiseen yleensä,
niin minun käsitykseni on , että asiat menevät aikaslailla samaan
tyyliin kaikkien ilmiöiden kohdalla. Normaali tilanne on se, että
juuri mitään ei ole. Hieman harvemmin näkyy jotain pientä tai vähän
suurempaa, mutta ei mullistavaa. Logaritmisesti (tai jotain)
ajateltuna noin yhtä suuruusluokkaa harvemmin näkyy jotain todella
vaikuttavaa ja vielä yhtä pykälää harvemmin, meno yltyy aivan
uskomattomaksi. Aina kun "luontoäiti" laittaa ison vaihteen silmään,
niin jälki on huikeaa, mieletöntä, uskomatonta....täysin
sanoinkuvaamatonta. Harvoinhan ne tulevat, mutta kyllä ne ovat aivan
yhtä tyypillinen osa "kiertoa" kuin kaikki muukin täällä. Ongelmaksi
tämän tekee vain se, että eihän niitä harvoja uskomattomia hetkiä näe
kuin todella onnekkaat tai ne, jotka ovat siinä määrin kajahtaneita,
että jahtaavat intohimoaan vaikka maailman ääriin. ...Joku "hardcore"
revontuliharrastajakin näkee esim. yhden aurinkosyklin aikana vaikka
kuinka monta täysin tyrmäävää hetkeä (vaikka olisi oikein viimeisen
päälle paskalla säkällä siunattu). Keskiverto ihminen näkee noita
ehkä.....0 kertaa elämässä. Selitä siinä sitten, että kuinka
mielettömäksi meno voi yltyä...
Tämä johtaa aivan suoraan ongelmaan kuvienkin kanssa, sillä kunnon
kuvia ei moskasta saa eikä oteta, mutta koska suurin osa ihmistä ei
moskaa parempaa koskaan näe, niin eiväthän he tietenkään osaa
kuvitella tilanteita ja näkyjä, joista ne kunnon kuvat on otettu.
Uskomattomat tilanteet tuottavat uskomattomia kuvia, mutta vain
harvoilla on onnea, mahdollisuutta, kärsivällisyyttä ja ennenkaikkea
intohimoa odottaa ja jahdata niitä harvoja hetkiä jolloin oikeita
kuvia otetaan.
Niin...tyypillisestihän esim. revontulivalokuvaajat pyörittelevät
peukaloitaan noin 90-95% ajasta ja kuvaavat ne pari minuuttia (per 2-4
tuntia), kun jotain tapahtuu, siis keskiverto näytelmässä. Lähes yhtä
tyypillisesti kuin keskiverto ihminen tai keskiverto harrastajakin
missaa tuon 2 minuuttisen, kuuluu tuo samainen pari minuuttinen
aktiivinen jakso revontuli-illan normaaliin kiertoon. Yhtä tyypillistä
on se, että aina toisinaan tulee se huippu näytelmä....oli se sitten
halo, revontuli, yöpilvi or what ever ja taas puhutaan
manipulaatiosta.
>
> (Disclaimer: en tue revontulikuvien värien vääntämistä tappiin enkä
> harrasta sitä. Hyvä kuva syntyy kamerassa! )
>
> - Emma
>
Anteeksi Emma, ei ollut sitten henkilökohtainen hyökkäys....
Onnellista Uutta vuotta ja riehakasta Vappua...Juhannuksesta nyt puhumattakaan,
Tom E
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|