|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
On Sun, 6 Nov 2005, Teemu Ohman wrote:
> minä olen luullut, että kaikki näkevät tuon aina, kuten minä, kun vaan
> kohtalaisen kirkas valo on tyrkyllä. Tai sitten kyse on eri jutusta,
> minä en muista koskaan nähneeni kaksoiskehää. Ja olen myöskin kuvitellut,
> että tuon taivuttaa silmä itsessään, ei mikään kyynelneste tahi muu litku.
> Mitä sanoo taittomies Nousiainen? Ja eikös myös vanha kunnon Minnaert
> maininnut tästä jotain? Riikosen mainitsemaa silmälasisateenkaarta en
> koskaan ole nähnyt, vaikka paljon olen tihkussa kulkenut.
Minulla ei ole tästä asiasta parempaa tietoa. Pekkis taisi tuossa jo
arvella että tämä syntyisi silmän sisällä olevassa nesteessä lilluvien
kuolleiden solujen aiheuttamasta sironnasta. Jos näin on, niin
todellakin pupillin koko on oleellinen. Seuraavan kerran kun joku
käy silmälääkärillä ja saa laajennustipat niin voisi vilkaista
tätäkin. Tosin varovasti sitten ettei tule käräytettyä verkkokalvoa.
Parempi voisi olla kokeilla keinovalolla...
Toinen mieleen tuleva asia on mitata kehän koko ja laskea Minnaertin
kaavalla synnyttävien hiukkasten koko ja sitten vertaamaan mitä
"lääkärikirja" sanoo silmässä kelluvien mötöjen koosta.
Teoriamielessä verkkokalvon pinnalla olevat epätasaisuudet (hiukkaset,
naarmut, yms.) voisivat myös aiheuttaa kehäilmiön, jolloin räpyttelyn
pitäisi auttaa. Eli seuraavan kerran kun on rähmää silmissä voisi
kokeilla palaileeko kehä jos pistää silmät hetkeksi pimeään tai muuten
laajennuttaa pupillinsa.
Silmälaseissa ei on sateenkaarta nähnyt, kehä sen sijaan on ihan
vakiokamaa aina kun vähänkin vetää huuruun. Mahtaisikohan talvella
saada jääkiteitä silmälasiin? Siinäpä Riikoselle talviprojektia!
--
Timo Nousiainen
University of Helsinki
Department of Physical Sciences
P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki
Tel: 358-9-19151064
Fax: 358-9-19150860
|