|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
>
>
> Totta, jos "kidejuova" roikkuu pilvestä on luultavaa että pilvi ja kidejuova
> liikkuisivat suurinpiirtein samalla nopeudella suurinpiirtein samaan suuntaan.
> Toki joskus näkee esim. sadejuovissa erittäin voimakasta taipumista heti
> pilven alapuolella, jopa niin että sadejuova putoaa ensin aivan suoraan ja
> tekee lyhyellä matkalla mutkan jonka jälkeen juova on (ainakin näennäisesti)
> lähes vaakasuora.
Tässä lienee kyse "pienen" mittakaavan turbulenssista, mitä
rajakerroksen ylärajan (1-2 km) tuntumassa on paljonkin. Ylempänä
maanpinnan vaikutus virtaukseen on vähäisempi ja sen vuoksi virtaus on
lähes laminaarista (siis ei-turbulenttista). En kylläkään pistäisi
päätäni pantiksi siitä, etteikö joissakin tilanteissa yläpilvien
"kidejouvatkin" voisi liikkua villihkösti, erityisesti jet-virtausten
läheisyydessä (siellähän on ns. kirkkaan ilman turbulenssia, jotka
esimerkiksi heittelevät jumbojettejä 100 metriä pystysuunnassa).
>
> On hankalaa sanoa ovatko nämä kidejuovat/pilvet aina välttämättä missään
> tekemisissä näkyvissä oleviin pilviin. Ne voivat olla joko ylempänä tai
> alempana. Mutta enpä uskalla mennä sen tarkemmin arvailemaan näitä asioita.
> Mutta usein näkee että alemmat ja ylemmät pilvet (esim. Ac ja Cs) liikkuvat
> eri suuntiin ja vieläpä aivan eri nopeuksilla. Esiintyyköhän kidepilviä
> jet-virtauksissa?
Jos ala- ja yläpilvet liikkuvat eri suuntiin, tarkoittaa se
todennäköisesti lämpimän tai kylmän ilman advektiota, toisin sanoen
paikalle saapuva ilma on lämpimämpää tai kylmempää kuin siellä sillä
hetkellä oleva. Ellen väärin muista, pohjoisella pallonpuoliskolla tämä
menee niin, että lämpimän advektion aikaan tuuli kääntyy myötäpäivään
ylöspäin mentäessä. Tämähän ei tähän oikeastaan liity, mutta ajattelin
että joku luonnontarkkailija saattaisi olla kiinnostunut tietämään
tämänkin.
Jet-virtaukset syntyvät sinne missä ilmakehän horisontaalinen
lämpögradientti on suuri, toisin sanoen rintamien kohdalle. Rintamiin
taas tunnetusti liittyy yläpilviä(kin), joten kyllä kai jeteissäkin
yläpilviä voi olla, ainakin hyvin lähellä (ja jetithän ei ole mitään
teräväreunaisia kapeita suihkuja). Toinen asia on, onko jetin kohdalla
selkeää alempien pilvien osalta...
>
> Mutta on toki olemassa muitakin mahdollisuuksia. Esim. miten voimakkaat
> turbulenssit vaikuttaa kiteiden liiketiloihin? Sitä ei mahda kukaan tietää?
Veikkaan että paljon.
> Tai sitten jos ilmavirta pilven luona tai sen ympäristössä on puuskainen.
> Jääsumuissa näkee joskus kun on puuskainen tuuli että esim. ala-aurinko ja
> pilari vuorottelevat varsin nopeassakin tahdissa kun puuska käy pyöräyttämässä
> kiteitä.
Voin hyvin kuvitella.
> Edesmennyt Tränkle muistaakseni ainakin höpisi niiden
> styroksikidepudotustensa pohjalta että jotku tietyn akselisuhteen omaavat
> kiteet voivat pudota stabiilisti horisontaallisesti mutta jos niille annetaan
> pieni tönäys ne putoavatkin spinnaten tai muuten huonosti orientoituneena.
Mahtaakohan kiteiden liike olla enemmän kiinni niiden aerodynamiikasta
vai inertiasta? Ellen väärin muista taivaanmekaniikkaa (!) harrastavien
kollegoiden puheista, asteroidit pyörivät suurimman tai keskimmäisen
inertiatensorin ympäri, pienimmän ollessa instabiili. Tämän voisi laskea
kiteellekin, mutta epäilen kyllä aerodynamiikan olevan hyvin
dominoiva... Voiko styroksipaloille saada millään jääkiteille
tyypillisiä Reynoldsin lukuja?
> Minä olen joskus pilaria pukkaavan jääsumun käynyt parantamassa
> ala-aurinkonäytelmäksi etsimällä sopivan suojaisan rakennuksen nurkan.
Coolia.
> Tosin
> on muistettava että tuulen vaikutus kiteisiin ei ole niin suuri kuin voisi
> äkkiseltään ajatella. Esim. onhan Parry-kamoja ja muuta hyvin orientoituneita
> kiteitä vaativia haloja nähty jääsumussa vaikka tuuli on ollut voimakasta
> (esim. Etelänavalla tuulee käytännössä aina). Esim. 27.11.95 jääsumussa oli
> todella hyvä ylläsivuava ja vasta-aurinkokamaa vaikka tuuli oli melko pureva
> ja kiteillä oli aika kiitettävä vauhti kohti kaakkoa. Tuo tuulen vaikutus ehkä
> korostuu jos kide on roskaa eli jokin clusteri tyyppinen 22-kide.
Voisikohan tässä pakkasella olla mitään tekemistä? Siis kun on kylmä
pinta (inversio), ilmakehä on hyvin stabiili ja kovakin virtaus voi olla
melko laminaarinen (siis lähes turbulenssiton). Tietenkin korkeus
pinnasta ja pinnan rosoisuus vaikuttavat huomattavasti.
>
> Jääkiteiden aerodynamiikka Reinoldsin arvoineen (vai kenen arvo se nyt
> olikaan) on erittäin vaikeaa ja sitäkään ei kukaan täysin ymmärrä...
>
Reynolds lienee oikein. Rikhardsonin luku taas liittyi virtauksen
turbulenttisuuteen, muistelen... (pää on laho)
/TN
|