|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
> Mielenkiintoinen teoria. Tosin "kidejuovat" eivät voi liikkua
> merkittävästi eri nopeudella kuin itse pilvi, ellei ole huomattavasti
> eri kerroksessa, ilmakehä kun ei ole stabiili nopeille tuulen nopeuden
> tai suunnan muutoksille... Tietenkin jos juovat ulottuvat merkittävästi
> pilveä alemmaksi, tulee jo geometriastakin apua suuremman kulmanopeuden
> saavuttamiseksi, mutta kesällä ei uskoisi jääkiteiden selviävän hengissä
> kovin alas (vaikka riippuu kyllä paljon tilanteesta). Minun
> havainnossahan kyse oli nimenomaan yläpilvien aiheuttamasta halosta
> (Cs fib).
>
> /TN
Niin, teoriastahan tässä on kyse...
Muistaakseni olen nähnyt saman ilmiön myös yläpilvipilarissa kerran pari.
Totta, jos "kidejuova" roikkuu pilvestä on luultavaa että pilvi ja kidejuova
liikkuisivat suurinpiirtein samalla nopeudella suurinpiirtein samaan suuntaan.
Toki joskus näkee esim. sadejuovissa erittäin voimakasta taipumista heti
pilven alapuolella, jopa niin että sadejuova putoaa ensin aivan suoraan ja
tekee lyhyellä matkalla mutkan jonka jälkeen juova on (ainakin näennäisesti)
lähes vaakasuora.
On hankalaa sanoa ovatko nämä kidejuovat/pilvet aina välttämättä missään
tekemisissä näkyvissä oleviin pilviin. Ne voivat olla joko ylempänä tai
alempana. Mutta enpä uskalla mennä sen tarkemmin arvailemaan näitä asioita.
Mutta usein näkee että alemmat ja ylemmät pilvet (esim. Ac ja Cs) liikkuvat
eri suuntiin ja vieläpä aivan eri nopeuksilla. Esiintyyköhän kidepilviä
jet-virtauksissa?
Jääsumutilanteessa asia on yksinkertaisempi koska olot maanpinnan lähellä on
usein varsin erillaiset kuin pilvikerroksissa. Käytin tuossa sanaa "kidejuova"
joka ehkä ei sovi jääsumutapauksiin. Jääsumussa usein näkee että ohi pyyhältää
selvästi eri tiheyksisiä kidepilviä jotka sitten vaikuttaa kuvatulla tavalla
haloihin.
Mutta on toki olemassa muitakin mahdollisuuksia. Esim. miten voimakkaat
turbulenssit vaikuttaa kiteiden liiketiloihin? Sitä ei mahda kukaan tietää?
Tai sitten jos ilmavirta pilven luona tai sen ympäristössä on puuskainen.
Jääsumuissa näkee joskus kun on puuskainen tuuli että esim. ala-aurinko ja
pilari vuorottelevat varsin nopeassakin tahdissa kun puuska käy pyöräyttämässä
kiteitä. Edesmennyt Tränkle muistaakseni ainakin höpisi niiden
styroksikidepudotustensa pohjalta että jotku tietyn akselisuhteen omaavat
kiteet voivat pudota stabiilisti horisontaallisesti mutta jos niille annetaan
pieni tönäys ne putoavatkin spinnaten tai muuten huonosti orientoituneena.
Minä olen joskus pilaria pukkaavan jääsumun käynyt parantamassa
ala-aurinkonäytelmäksi etsimällä sopivan suojaisan rakennuksen nurkan. Tosin
on muistettava että tuulen vaikutus kiteisiin ei ole niin suuri kuin voisi
äkkiseltään ajatella. Esim. onhan Parry-kamoja ja muuta hyvin orientoituneita
kiteitä vaativia haloja nähty jääsumussa vaikka tuuli on ollut voimakasta
(esim. Etelänavalla tuulee käytännössä aina). Esim. 27.11.95 jääsumussa oli
todella hyvä ylläsivuava ja vasta-aurinkokamaa vaikka tuuli oli melko pureva
ja kiteillä oli aika kiitettävä vauhti kohti kaakkoa. Tuo tuulen vaikutus ehkä
korostuu jos kide on roskaa eli jokin clusteri tyyppinen 22-kide.
Jääkiteiden aerodynamiikka Reinoldsin arvoineen (vai kenen arvo se nyt
olikaan) on erittäin vaikeaa ja sitäkään ei kukaan täysin ymmärrä...
Jarmo
Jarmo Moilanen
Vattukuja 14 as 14
FIN-90460 Oulunsalo
FINLAND
e-mail: jarmom_at_netppl.fi
homepage: http://www.netppl.fi/~jarmom/index.htm
|