|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
> Lameranta iskee asian ytimeen. Into tavanomaisten halojen havainnointiin
> on meillä ollut aika takkuista, ja moni aktiivihavaitsija onkin uransa
> kuluessa jättänyt puuhan ns. parempien aktiviteettien iskiessä päälle.
> Syynä tähän lienee lähinnä olematon palaute tai itse asiassa palautteen
> puuttuminen.
Toivotaan, ettei kukaan halojaoston vetäjäkaartissa ollut pahastu,
mutta mielestäni havainnointi jaostossa on ollut vähän liiankin
"rariteettihakuista". Ei silti, harvinaisuuksien näkemisessä on,
tietty, havaitsemisen suola. Voin sanoa, että itse jaksan havaita
edelleen A-lomaketavaraakin (raportoin juuri eilen, tosin vähän
myöhässä, vaatimattomat noin 45 halohavaintoanin touko-joulukuulta).
Minulla tietenkin motivaationa on se, että olen kai pisimpään yhtä
mittaa havainnut jaostolainen: liki katkeamaton putki vuodesta 1979.
Tosin oma havaitsemistyylini on nykyään se, etten metsästä haloja,
mutta merkkaan ylös kaiken, mitä näen. Pieni musta vihko kulkee
kamaralaukussa mukana lähes aina. Tämä tuottaa tuollaisen vajaat 100
havaintoa vuodessa.
Kieltämättä palaute on varmaankin yksi merkittävä motivointitapa.
Huomasin nytkin raportoidessani omia A-havaintoja, että A-lomakkeelle-
kin mahtuu jonkun verran maininnan arvoisia haloja (kirkkaita tai
pitkiä ZYKkejä, sikakirkkaita SAureja, täysinäinen 22R/22yllä jne...)
Raporttien laatiminen on, kuten Mikan viestistä voi ehkä rivien
välistä ymmärtääkin, melko vaivalloista puuhaa. Ehkä olisi kiva,
että UMI-juttujen yhteydessä muistettaisiin tehdä hiukan poimintoja
myös A-lomakkeilta.
> Keskustelimme taannoin Veikon ja Pekkiksen kanssa asiasta Ursassa ja
> yrittelimme herätellä projektia, jolla FHONin n. 2 hyllymetrillistä
> havaintodataa saataisiin digitaaliseen muotoon (HELPOSTI) tilastoksi
> kaikista Suomessa havaituista haloista.
Osittain asia liittyi myös, että josko ensi huhtikuussa taas järjestämme
yleiseurooppalaisen projekstin, niin melko yhtenäinen mielipide
taitaa olla, että ainakaan saksalaisten koodausta emme ryhdy tekemään.
Se on hirveän sekavaa ja työlästä. Ajatuksen oli, että jos saisimme
oman tallennusohjelman, joka oli yksikertainen (muistuttaisi esim.
omia A- ja B-lomakkeitamme, jossa voisi helposti hiirellä tökkiä rukseja
ja kirjoittaa vain pakoolliset omat tiedot, niin tuosta syntyvästä
tietokannasta olisi helppo muuntaa saksalaiseen formaattiin.
Kun sitten saisimme tuon valmiiksi, niin voisimme aloittaa vaikka
siitä lähtien tallentamaan. Työtä voisi jakaa niin, että tietokonekykyiset
tallentelisivat omiaan ja jaoston puolesta laittettaisiin
sitten muut. Vanhemman tavaran siirtämistä voitaisiin sitten jatkaa
pikku hiljaa. Muistettakoon, että vuosine 1986-87 sekä osoittain
1980-luvun loppu ja 1990-alku lienee tallennettu, mutta materiaali
vaatii konversion tulevaan tietokantaan (triviaali ohjelmointitehtävä)
ja paljon tarkastamista, kuten vanha havaintomateriaali yleensäkin.
Apurahan hakeminen ei ole toki huono ajatus. Tällöin voitaisiin
työstä hiukna maksaakin. Tallennus on kuitenkin vähän sellaista
atk-duunarin liukuhihna hommaa.
Itselläni on kokemusta havaintodatan arkistoimisesta muuttuvien tähtien
jaostossa. Siellä tallennusjärjestelmä oli jokseenkin havaintotyön
elinehto.
-VeikkoM-
|