|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
>Jarmo Moilanen: "Re: X-file: Saskatoon" (May 23, 15:55):
>>
>> Hiukan hankala kertoa näin kirjoittamalla valoreittejä mutta yritetään...
>> Merkataan ensin normaalin heksagonaalisen jääkiteen sivutahkot myötäpäivään
>> numeroilla 3-8 mutta jaetaan joka sivu ensin kahtia ja merkataan
>> myötäpäivään nämä sivun puoliskaat esim. sivulla 3 puolikkaiksi 31 ja 34.
>> Näiden puolikkaiden väliin tulee tämä lovi jonka kaksi sivua siten saa
>> numerot 32 ja 33. Menikö perille?
>>
>Miten iso tuo lovi on suhteessa tahkon pituuteen?
>
Hitsi kun on vaikea selittää kirjoittamalla tuota kidettä. Helpompaa on
sanoa että kyseinen kide on tyypiltään P1c (crystal with broad branches)
Maganon ja Leen kaaviossa (1966) eli sama mitä Tränklen ja Riikosen
ellipsipaperissa käytetään. Eli tuo loven sivu 32 on samansuuntainen kuin
sivut 41 ja 44 sekä sivut 71 ja 74. Ja sivu 33 samansuuntainen kuin sivut 51
ja 54 sekä sivut 81 ja 84 jne. eli lovi on tasasivuinen kolmio joka
haukataan normaalin laatan sivutahkon keskeltä pois ja vieläpä pieni
sellainen tässä tapauksessa.
Lovi on kooltaan varsin mitätön. Jos lovesta tehdään liian suuri se ei enää
toimi. Nimittäin jos lovi on kovin kookas yhä useampi loveen tuleva
valonsäde enää osu loven toiseen sivuun vaan menee kiteen ohi
vertikaalisuunnassa ja synnyttää aivan normaalin sivuauringon tai tapahtuu
pelkkä sivuttaissiirto. Ja ne säteet jotka onnistuvat ylittämään loven aivan
sen juuresta eivät enää välttämättä törmää oikeaan sivuun poismennessä.
Mittasin esimerkin lovesta eräästä printtaamastani kidekuvasta (tällä sen
koon voi hyvin hahmottaa - toivon): Jos sivutahkon (esim. 3 eli 31-34) koko
leveys on 46mm on loven leveys tästä vain 3mm ja loven sivut 32 ja 33 ovat
myös tuon 3mm eli syvyys on n. 2,6mm (eli 1.5mm kertaa kolmen neliöjuuri).
Tuolloin kiteen ns W/D-arvo on 0.4 kun normaalin heksagonaalisen kiteen
vastaava arvo on vähän päälle 0.43 ja silloin nämä lovet katoavat. W
tarkoittaa kiteen haarojen (branchien) leveyttä ja D on kiteen halkaisija
a-akselien suunnassa. Juuri tuo W/D-arvon 0.4 seutu vaikuttaa otolliselta
näille 45 ja 67 sivuauringoille. En tosin oikein tuon 67 olemassaoloa
hirveästi usko mutta sen selvittämiseen tarvittaisiin sitä 3D-simulaatiota
tuolla kiteellä...
Käsittääkseni tuollainen minimaalisen loven omaava kide käyttäytyy kuten
normaali laattakide. Ei pitäisi siinä olla ongelmia. Tränklen veikeät
styrokskokeiluthan loppuivat W/D arvoon 0.2 joka on vielä kaukana tästä...
Eri asia kuinka paljon on luotettavissa styroks-kokeisiin mutta varmaan ne
jotain suuntaa antaa. Aerodynamiikkahan on vielä halosimulointia vaikeampi
asia ja vaatii todella hurjia numeronmurskaimia jotta virtaukset yms.
voidaan laskea joten styros kokeilut yms. on ainoa joilla asiaa voidaan
halojen lisäksi testata sillä kertovathan halot kiteen liiketilasta aika
paljon...
Jarmo Moilanen
|