|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Hei vaan kollegat,
Mikan viesti on kirjattu klo 1554 ja Veikko puhuu klo 16 kahvipaussilla
nähdystä 23 parroidista. No niin: minulla eilen klo 1600
havainto 23 parroidista. Aika vakuuttavaa yksimielisyyttä.
Mitenkähän muu Etelä-Suomi??
Näkyikö iltapäivän 23 parroidi tälläkin kertaa Kuusankoskella?
Entäs Turku?
Jyväskylässä asti nämä eivät aina ole näkyneet yhtä
samanaikaisesti kuin Helsinki-Kuusankoski akselilla,
miten tällä kertaa?
Heti perään saavuinkin Ursan toimistoon jossa Mika S kertoili
havainnostaan ja mailistä halo-l@ listalle.
Annen tulivuori etc-mailia kommentoisin omasta puolestani näin;
linkki Pinatubon tulivuorentuhkan ja 1990-luvun alun heikkojen
halovuosien välillä on hyvinkin mahdollinen. Jos muistan oikein
niin jo 1900-luvun alkupuolen halokirjallisuudessa on epäilyjä
samasta aiheesta. Toisaalta vanhassa kirjallisuudessa sekoiltiin
myös auringonpilkku- jne yhteyksien kanssa ja kuten kaikki tiedämme
niin nämä kaikki 3 asteen yhteydet saattavat olla sattumaa.
Vanha pseudovaroituslitania tässä yhteydessä on superfluous, mutta
tulkoon aloitettua: tilastollisen yhteyden todistaminen näin pienellä
aineistolla on...
Sensijaan tätä yhtä HUHTIKUUTA selittänee aika hyvin ja paljon
suoremmin Veikon epäilemä kylmien säiden jatkuminen. Käytännössä
saimmekin maaliskuun ilmaston huhtikuun ajaksi. Muuta ei tarvita.
Suomen halokevään upeus selittyy ajankohdalla jossa meillä ei ole
vielä riittävän lämmintä häiritsevien cumulusten muodostumiselle
(joka kevään lopulla parhaiden näytelmien näkymisen jakso tuntuu
kutakuinkin loppuvan ensimmäisten runsaiden cumulus-esiintymien tuloon)
ja jossa kuitenkin jo vallitsee keväinen ilmastotyyppi, jossa
syklonien jäänteitä lipuu päivä toisensa perään Suomen yllä: ei paljon
häiritseviä alapilviä, ei paljon sadetta, mutta kyllä, suhteessa
paljon ja pitkään: yläpilviä.
Luulen että cumulusten eli konvektion häirintä on avainasioita
upeiden näytelmien muodostumisen esteenä. Keski-Euroopassa cumuluksia
näkyy kutakuinkin läpi vuoden ja mm. siksi heillä näkyy heikommin kovia
näytelmiä. Toisaalta kun Etelä-Suomessa parhaat halokelit tuntuvat
loppuvan (lämpimään ilmaan liittyviä pyramidijuttuja lukuunottamatta)
joka vuosi toukokuun alussa tai keskivaiheilla, niin parhaiden näytelmien
alue tuntuu liikkuvan pohjoiseen, Oulun ja Lapin läänin alueille,
jossa runsasta konvektiota ei vielä Etelän määrissä esiinny.
Regards, Marko
|