|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Moi kaikki.
Pomomies Sillanpaan inversiokommentin lisaksi kavin Timo Nousiaisen kanssa
lyhyehkon sahkoisen keskustelun inversiosta ja haloista. Yhden tyhjan
rivin jalkeen seuraa pieni ymparipyoreahko summailu asiasta, niinkuin mina
sen tajusin.
Ensinnakin, jos ei tullut ihan selvaksi, mina puhuin nimenomaan
maanpintainversiosta, enka alkuunkaan ylemman ilmakehan hassunhauskoista
lampoisemmista kerroksista. Olen tulkinnut tehtaiden ym. savujen
kayttaytymisia pakkaskeleilla siten, etta jos ne jamahtavat taivaalle,
siella on kelpo inversio, mutta jos savut haipyvat, inversio ei ainakaan
kovin kummoinen ole. Inversio kuitenkin on tyynilla (ei ilman
sekoittumista) pakkaskeleilla useimmiten lasna, ellei sitten ilman kosteus
ole aika hurja. Savut voivat puskea inversiosta lapi, mikali ilmakeha on
kauttaaltaan varsin kylma (--> heikko inversio), jolloin vesihoyryn
kyllastystilaa (jaaksi) ei inversiossakaan saavuteta. Inversion
alapuolella ilma siis on kylmempaa, joten se on myos kosteampaa, ja tama
kosteus voi tiivistya ainakin pieniksi jaahitusiksi, kenties myos kunnon
haloja aiheuttaviksi kiteiksikin. Tietaako esim. hra. Pekkola asiasta
tarkemmin? Toivottavasti tama juttu meni nyt suurinpiirtein niinkuin
pitikin. Joka tapauksessa inversiolla saattaa ainakin joissain tapauksissa
olla nappinsa halokiteiden syntypelissa mukana.
Tamanhetkisen Suuren Johtajamme mainintaan ilmeisesti "valikerroksessa"
syntyneista haloista voisin lausahtaa semmoisen kommentin, etta ainakin ma
olen varsin usein nahnyt sellaisia nimenomaan saurit & pilari -naytelmia,
joissa taivaalla ei ylapilvia ole, mutta kiteita ei myoskaan missaan
lahistolla nay tuikkelehtimassa. Jossakinhan niiden kiteiden on oltava,
joten aika luonnollinen paikka niille kai lienisi jossain tuolla ei kovin
korkealla. Ikavampi tilanne on silloin, kun taivaalla on ylapilvia eika
lahistolla nay jaakiteita, mutta saurit ovat ulkonaoltaan jaasumumaisia
pystymuikuloita.
Tamanpaivainen (19.2.) liki ylapuolikas neljakutonen oli kerrassaan kivan
nakoinen.
_
Teemu Ohman
|