|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Sorry, Petteri piti heti lähettää tämä kaikille...
terve
Omat kokemukseni digipuolelta rajoittuvat kalliimman luokan
ammattijärjestelmiin (Nikon D1, D100). Nämä toimivat varsin hyvin
halokuvissa, etenkin jos kuvan tallentaa pakkaamattomana TIFF-muodossa tai
laajemmassa väriavaruudessa RAW-muotoisena. RAW-muoto antaa myös hyvän
pohjan kuvan jatkokäsittelylle.
Digijärjestelmien ongelmana on pieni kennon koko, minkä takia esim. 24mm
objektiivin kuvakulma digikamerassa vastaa normaalikuvauksen 35 millistä.
Laajempiin kuvakulmiin uppoaa reilusti lisää rahaa! Kuitenkin, jos raha ei
olisi esteenä, kuvaisin halot suoraan laadukkaalla digikameralla.
Tämä ei tarkoita sitä, että klassinen dia olisi jotenkin huono,
päinvastoin. Mutta digikuvauksen nopeus ja kuvan helppo siirtyminen
kuvankäsittelyohjelmaan ovat iso etu laiskalle.
Mitä tulee Markon kommenttiin negafilmin mahdollisuuksista, olen hieman eri
mieltä. JOS käytössä on hyvä nega/diaskanneri ja asiansa osaava skannaaja,
negasta saa irti sen mitä diastakin, ellei enemmänkin.
Silmän ja valokuvan välillä on hieman eroja. Omat kokemukseni sanovat, että
yleensä kuvasta löytyy enemmän kuin paljain silmin. Kaikki halot, jonka
olen voinut sanoa varmasti näkeväni, ovat tarttuneet myös filmille. Ja
toisaalta filmeistä on löytynyt lukuisia haloja, joita en ole paljain
silmin nähnyt.(Vika voi kyllä olla myös silmissäni, jotka näkevät
harvinaisuuksia verrattain harvoin.)
Tosin poikkeuksiakin on. Taisi olla Jarmo (?) joka kirjoitti, että esim.
46alla ja ZYK värikkäinä haloina tarttuvat kuvaan heikommin kuin vaikkapa
valkoinen HR. Tämä pätee. Tosin kuvankäsittelyn avulla näihin asioihin
pääsee vaikuttamaan.
Ismo
|