Ursa   Viestintä   Listat   halo-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Marko Pekkola (jmpekkol_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 02.08.2002


No Huh huh! Sarjassamme historiallisia maileja Moilaselta. (Oli nyt tällä kertaa ymmärtänyt edes laittaa yhden huutomerkin "Subject"-riville.)

Marko

On Thu, 1 Aug 2002, Jarmo Moilanen wrote:

> Tervehdys kaikille,
>
> Cygnuskin oli ja meni. Jaostokokous oli pääasiallisesti viimeisen vuoden
> muistelua. Lauantai-iltana näytin muutaman dian Cygnuksen saunan
> pukuhuoneeseen valikoituneelle katseliljakunnalle. Mutta ei Cygnuksesta nyt
> tämän enempää.
>
> Cygnuksen jaostokokouksessa olleet tietävät, että Vaalan 23.1.2002
> näytelmän yhteydessä kerroin kuvista tekemistäni mittauksista sille oudolle
> 46° seudulla näkyvälle kaarelle. Tuolloin jo totesin mikrometriluupilla
> tekemieni mittausten vihjaavan siihen suuntaan, että kyseinen kaari ei ole
> tavanomaista 46° tavaraa (kaari on liian lähellä Aurinkoa) ja että kaari on
> ilmeisesti liian kaukana Valkean taivaan vieraissa mainostetulle
> moninkertaisen osuman (joka syntyy lovilaatoista) 46° sivuauringolle.
> Tuolloin vihjaisin että "Tränkle alkaa kummittelemaan". Saksalainen
> halotutkija Eberhard Tränkle, joka on nyt jo kuollut ja kuopattu, oli heppu
> joka ei ainoastaan käynyt kahdesti Suomessa halojaoston vieraana vaan myös
> ajoi aikoinaan moninkertaisen sironnan haloja kuin käärmettä pyssyyn ja
> selitti mm. Greenlerin kanssa tekemässään artikkelissa Saskatoonin 46°
> sivuauringot moninkertaisen sironnan 44° sivuauringoksi (= sivuauringon
> sivuaurinko).
>
> Kyseinen teoria on kuitenkin kohdannut jonkinmoista vastustusta ainakin
> meidän suomalaisten toimesta (nostan syyllisenä oman käteni ylös).
> Yksi syy tähän on se, että Saskatoonin 46 sauri oli todella selvä ja
> värikäs. Se tuntuu luonottomalta tulokselta moninkertaisesta sironnasta.
> Varsinkin kun lovilaatoissa tapahtuvat "moninkertainen osuma" (kiteestä
> kerran poistunut säde osuu kiteen loven jälkeen uudelleen samaan kiteeseen)
> tuntui tarjoavan erittäin varteenotettavan vaihtoehtoisen teoria.
> Lovilaatalla pystyy nimittäin simuloimaan värikkäitäkin 46° saureja. Kolmas
> ja kenties klassisin selitys 46 saurille oli pylväskiteen vaihtoehtoinen
> Parry-asento, joista periaatteessa syntyy aitoja 46° saureja. Aitoja sen
> vuoksi, että kyseessä olisi silloin 90° prisman synnyttämistä
> sivuauringoista. Viimeksi mainittu teoria tosin on ongelmallinen sen
> vuoksi, ettei liiketilan synnyttämiä monia muita haloja ole koskaan
> havaittu ja liiketilan olemassa olo on erittäin kyseenalainen. Mikä sitten
> on se oikea selitys Saskatoonin ja Vaalan haloille?
>
> Ongelman ratkaisu on ollut aina löydettävissä tarkoin mitatuista kuvista,
> sillä kolmen eri teorian synnyttämien 46° sivuaurinkojen etäisyydet
> Auringosta ovat hiukan toisistaan poikkeavia.
>
> Tämän vertailun on aikaisemmin estänyt lähinnä se, että Saskatoonin kuvia
> ei ole hirveän tarkasti kyetty mittaamaan. Samalla linssillä otettuja
> tähtikuvia ei ole ollut käytössä. Erityisesti Ripleyn ottamissa kuvissa on
> kuitenkin vihjettä siitä, että 46° rengas/sivuavat ovat selvästi kauempana
> kuin mystinen värillinen 46° sivuaurinko. Näin ollen vaihtoehtoisen
> Parry-pylvään synnyttämä 46° sivuaurinko on pois laskuista heti kättelyssä.
> Ongelmaksi on jäänyt teoriat moninkertaisesta sironnasta ja osumasta.
> Onneksi Vaalan tapauksessa mittauksien tilanne on Saskatoonin tapausta
> parempi, sillä samalla linssillä on tullut otettua pitkäänkin valotettuja
> tähtikuvia.
>
> Niinpä tein tuossa viimein kotia päästyäni tarkempia tähtikuviin perustuvia
> mittauksia Vaalan näytelmän 23.1.2002 oudolle kaarelle ja
> vertailusimulaatioita moninkertaisella sironnalla ja moninkertaisella
> osumalla. Simulaatioiden ja teorian mukaan moninkertaisen sironnan
> tapauksessa 46° sauri on jotakuinkin kaksi kertaa niin kaukana Auringosta
> kuin 22° sivuauringot. Moninkertaisella osumalla 46° sauri on mitattavasti
> kauempana kuin moninkertaisen sironnan synnyttämä 46° sauri ja
> simulaatioiden mukaan Vaalan tapauksessa se on jopa 46° rengastakin
> kauempana (arviolta noin 45.2°)! Ero on joka tapauksessa niin selvä, että
> käytännössä jo mikrometriluupilla tekemieni mittauksen tulokset riittivät
> puhumaan moninkertaisen sironnan puolesta Vaalan tapauksessa!
> Moninkertaisessa osumassa lovilaatassa on muitakin ongelmia, esim. liian
> syvät lovet tuottavat toisen kaaren heti 46° saurin taakse.
>
> Tein kuitenkin kriittisimmän testin ja mittasin tähtikuvan perusteella 22°
> sivuauringon ja 44° sivuauringon (nyt sitä voi siksi jo kutsua) etäisyydet
> Vaalan näytelmästä. Tulos: 22° sivuauringon sisäreunan etäisyys Auringon
> keskustasta on luokkaa 21.4° (±0.1°) ja 44° sivuauringon etäisyys on
> luokkaa 43.3° (±0.2°). Kun verrataan tulosta 22° renkaan teoreettiseen
> etäisyyteen 21.36° ja 46° renkaan teoreettiseen etäisyyteen 44.44° (arvot
> ovat oudon pienet, koska molemmat arvot ovat punaiselle valolle n=1.307 ja
> teoreettisessa laskussa käytetyn pistemäisen valolähteen tulos on korjattu
> vastaamaan paremmin mittausta vähentämällä tuloksesta Auringon kiekon säde
> 0.25°), huomataan että 22° renkaan mittaus on varsin tarkka, mutta Vaalan
> 44° sivuaurinko on noin 1.2° liian lähellä Aurinkoa ollakseen jokin
> tavanomainen 46° halo. Tämä arvo on myös niin lähellä arvoa 2 x 21.4° =
> 42.8°, että se puhuu monikertaisen sironnan puolesta. Huom! 44° saurin arvo
> ei ole tarkalleen 2 x 21.4° koska sivuauringon etäisyys on mitattu halon
> sisäreunasta jossa halo ei ole kirkkaimmillaan ja ei näin ollen kykene
> synnyttämään näkyvää haloa 42.8° etäisyydelle. Mutta sivuauringon
> kirkkaimman osan etäisyys Auringosta on noin 21.7° ja silloin 2 x 21.7° =
> 43.4° eli lähes täsmälleen mitattu arvo Vaalan 44° saurille!
>
> Loppujen lopuksi, mittausten, laskujen ja simulaatioiden pohjalta on
> todettava, että Vaalan 46° seudun oudon kaaren voi nykytiedoin selittää
> vain moninkertaisella sironnalla laattakiteissä.
>
> Mikä sitten mahdollisti niinkin uskomattoman efektin kuin sivuauringon
> sivuauringon syntymisen? Mielenkiintoista on se, että Saskatoonin ja Vaalan
> tapauksissa esim. sääolot ovat vastanneet toisiaan hyvin paljon. Lämpötilat
> ovat olleet parin asteen tarkkuudella samat ja kelin kehitys pilvisestä
> lumisateesta jääsumunäytelmään ovat identtiset. Nämä keliolosuhteet ovat
> ilmeisesti luoneet todella laaja-alaisen puhtaita kiteitä sisältäneen
> jääsumupilven. Esim. Vaalan tapauksesta on myös Kaleva-lehdessä julkaistu
> kuva, joka on otettu linnuntietä 15 km päässä minun havaintopaikasta
> mitattuna lähes tarkalleen vasta-aurinkopisteen suuntaan! Lisäksi näytelmä
> kesti yli 2 tuntia kaikkinensa lähes muuttumattomana ja autoillen totesin
> pilven jatkuvan ainakin 15 km minusta Aurinkoon päin. Kyse oli siis
> jääsumualueesta jonka läpimitta oli ainakin 30 kilometriä! Tämä kaikki
> vihjaa siihen, että kyseinen jääkidepilvi on ollut laaja ja mahdollisuus
> sivuauringon valaisemille sekundäärisille sivuauringoille on ollut
> otollinen. Ilmeisesti kidepilven laajuus on ratkaisevampaa kuin sen tiheys
> ja kenties tiheä kidepilvi sisältäisi paljon enemmän näytelmää sumentavaa
> roskaa. Vaalan tapauksessa en edes löytänyt riittävän tiheää kohtaa
> pilvestä kunnollista kidenäytettä varten! Siitäkin huolimatta Vaalan
> sivuauringot olivat järkyttävän kirkaat, vaikka ei ne kyllä dioissa näytä
> aivan niin pahoilta kuin visuaalinen muistikuvani niistä on. Eipä tuo ole
> ensimmäinen kerta kun kuvat pettävät. Tosin, harvoin sauri on niin kirkas,
> että se jäiseltä tienpinnalta kykenee selvästi heijastumaan kuten eräissä
> Vaalan kuvissa...
>
> Ai niin, Vaalan 44 saurin kaarimainen olemus johtunee varmaan siitä, että
> näytelmässä oli mukana mm. Lowitz-liiketilan kiteitä (mm. Schultzin kaaret
> eli entiset heijastuneet Lowitzit näkyvät kuvissa). Saskatoonin kuvissa
> sivuaurinkojen kirkkaimmat kohdat ovat hyvin pienialaiset ja siksi
> Saskatoonin 44 saurista on tullut kompaktimpi halo. Niin, on syytä todeta
> että Saskatoonissa on myös ollut mukana moninkertainen sironta, sillä
> simulaatioiden mukaan lovilaattalla 46 sauri olisi ollut myös Saskatoonissa
> kauempana kuin 46° rengas. Kumma juttu, ettei tuota ole aikaisemmin
> huomioitu tarpeeksi. Yksi syy tosin on se, että 46° halot Saskatoonin
> tapauksessa ovat himmeät. Lovilaatan 46 sauri olisi Saskatoonissa ollut
> kuitenkin niin selvästi 46 halojen takana, että saatoin todeta asian
> pelkästään vertaamalla kuvaa simulaatioon.
>
> Kaiken tämän lopputulos on se, että Tränklen idealle moninkertaisesta
> sironnasta halojen selityksenä on annettava jonkinmoinen kunnianpalautus.
> Niin, ja nyt Kernin kaarikin saa takaisin yhden varteenotettavan teorian.
> Kernin kaarihan on edelleen kuvaamatta ja se saattaisi näin ollen olla
> zykin horisonttirengas. Niin ja Saskatoonissahan havaittiin myös 66 saurit.
>
> Kuten jokainen huomaa, olen tässä käyttänyt nimeä 44° Saskatoonin ja Vaalan
> ilmiölle. 46° sauri olisikin huono nimi ilmiölle, joka sijaitsee
> parhaimmillaan alle 44 ° päässä Auringosta. Kun tässä nyt tuli mielessäni
> jotain selvyyttä sille, että moninkertainen sironta on sittenkin olemassa
> oleva tekijä haloissa, on jatkossa syytä puhua moninkertaisen sironnan
> yhteydessä 44° sivuauringosta (22° sivuauringon 22° sivuaurinko = 2 x 22° =
> 44°). Itse asiassa Tränkle ja Greenler käyttävät sivuauringon
> sivuauringosta nimeä 44° sivuaurinko heidän artikkelissaan vuodelta 1987 ja
> he tekevätkin selvän eron 46° sivuaurinko-nimeen: "Therefore we think that
> what have been called 46° parhelia in the past are 44° parhelia resulting
> from double scattering by oriented plates."
>
> Onneksi Riikonen on päivittämässä Valkean taivaan vieraita, sillä
> monikertaisen sironnan ja 46° sivuaurinkojen kohdat on selvästikin
> pistettävä uusiksi rankalla kädellä...
>
> Että tuo halojen maailma on ihmeellinen!
>
> Jarmo
>
> ------------------------------------------------
> Jarmo Moilanen / Ursan halojaosto
> Säräisniementie 250
> 91760 SÄRÄISNIEMI
> halot_at_ursa.fi
>
>
>



Marko Pekkola
Tahdet ja avaruus -journal
Ursa astronomical association
Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
FIN-00140 Helsinki
Finland
Tel.: (09) 68404050
Cellular phone: (050) 3687468
Y-tunnus 0221689-2
ALV rek.