|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Hei,
Riikonen tuossa jo vihjaisi Könnenin juttuu.
Minulla on joitain kuvia, joissa on pylväskide, jonka kaksi vastakkaista sivua
ei ole saman suuntaisia. Toinen sivu saattaa olla ihan normaalisti c-akselin
suuntainen, mutta toinen on jossain kulmassa c-akseliin nähden. Nuo ovat
kuitenkin varsin harvinaisia, mutta navalla kuvattiin yksi todella pitkä ja
kaunis "kiilakide", jonka toinen pääty on kuvien perusteella lähes terävä ja
toinen kuusisivuinen.
Kuvissa näkee joskus "kuutiokiteitä", mutta niistä ei aina tiedä miten sitä
pitäisi katsoa. Usein on kyseessä ihan tavallinen tasasuhteinen kide, josta
kuusisivuisuutta ei vain näe. Näitä ei pidä sekoittaa aitoon kuutijäähän
(Ic-jäähän), jota ei ole koskaan luonnossa valokuvattu.
Mitähän kaikkia kiteitä "rumentavia" seikkoja olikaan. Niitä on aika paljon
loppujen lopuksi. Tässä muutamia äkkiä mieleen muistuneita.
Yleensä ja varsinkin laattakiteistä puhuttaessa täydellinen tasasivuinen
heksagoninen jääkide eli jossa kaikki sivut ovat täsmälleen yhtä leveitä
(a-akselien suunnassa siis)on oikeastaan kaunisteltu totuus. Yleensä
kuusisivuiset laatat ovat muodoltaa epämääräisiä kuusisivuisia suunnikkaita tai
ääritapauksessa kolmioita. En tiedä voiko tässä puhua epäsäännöllisyyksistä.
Tietokonesimulaatiot eivät muuten liian paljon huomioi tätä seikkaa. Samaa
ilmenee myös pylväissä (tabular column jne), mutta vähäisemmässä määrin. Näissä
ei sinällään ole epäsäännöllisyyksiä, sillä yleensä kaksi vastakkaista sivua on
kuitenkin aina likipitäen samansuuntaisia. Muistaakseni niissä aina on kuitenkin
jonkin prosentin verran mahdollisuutta poiketa samansuuntaisuudesta tuon
Könnenin jutun mukaan.
Kiteiden sivutahkoissa voi olla koloja (mm.lovilaatat). Esimerkiksi
pyramidikiteiden pyramidipinnoissa on usein kolmionmuotoisia syvennyksiä.
Kiteiden sivutahkot (päädyt eivät) voivat olla joskus pyykkilautaa muistuttavia.
Kuvista on tosin joskus hankala päätellä, onko tuollainen rakenne sisällä vai
pinnassa. Varsinkin laatoissa näkee usein keskeltä sivujen särmiin kulkevia
"harjanteita", mutta niistä on usein vaikea päätellä, onko harjanteet koholla,
kuopalla vai ovatko ne täysin sisäistä rakennetta. Näissä kiteissä on myös usein
"vuosirenkaita" eli vastaavia muodostumia kiteen sivutahkojen suuntaisesti.
Kide voi olla myös luuranko eli kide ei olekkaan "solid". Luuranko on tavallaan
koostettu kiteen särmistä keskustaan päin olevista ohuista pinnoista. Myös
täysin onttoja kiteitä on olemassa. Usein onttous on pääakselin suuntainen
ilmakupla joko keskellä kidettä mutta joskust myös kiteen päissä. Nämä kiteet
ovat kohtuu huonoja halojen synnyttäjiä.
Laatoissa voi olla toinen kide kiinittyneenä kiteen päätyyn. Näitä "loiskiteitä"
voi olla useitakin. Eräät japsit jopa tarjosivat tällaista capped columnia
Kernin selitykseksi. Myös pylväässä voi olla loiskiteitä. Esimerkiksi pylväässä
voi olla kiinni paljon pieniä laattoja. Ne eivät ole takertuneita vaan kasvaneet
osittain pylvään sisään. Myös ristit ovat pylväissä tavallisia, eli kaksi
pylvästä ovat ristikkäin toisiinsa nähden. Klusterit ovat vielä erikseen
(compound pullets ja clusters). Lähellä nollaa kiteissä on usein pinnalla
alijäähtyneitä pisaroita.
Vinoja pylväitä käsiteltiin myös jossain paperissa. Eli päätytahkot ovat
samansuuntaiset ja sivutahkot ovat samansuuntaiset, mutta päätytahkojen ja
sivutahkojen välinen kulma on "vinksahtanut" johonkin suuntaan 90 asteesta.
Olikohan tuo Könnenin paprussa myös?
Pitäisi oikeastaan käydä omaa kuvamateriaalia läpi ja tutkia mitä löytyy.
Nakanon kirjassa on valitettavasti kovin vähän kuusisivuisia jääkiteitä, kun
mies oli kiinnostunut lumikiteistä enemmän.
Jarmo
PS. Täydellinen kuusisivuinen jääkidehän on kaunis, mutta häviävät pylväille,
joissa on symmetrisiä ilmakuplia sisällä...
> Hei.
>
> Olisi kiinnostusta tietää minkälaisia epäsäännöllisyyksiä jääkiteissä
> tavallisesti esiintyy. Ilmakuplat ja epätasaiset päädyt ovat ainakin
> tavallisia, mutta esiintyykö kiteissä miten paljon esim. kidekulmien
> vaihtelua (puhutaan nyt vain standardi-kynäkiteistä) tai kidesivujen
> epätasaisuuksia? Voiko sivut esimerkiksi vääntyillä? Toisin sanoen,
> onko "epätäydellisyydet" lähinnä kiteiden sisäisessä rakenteessa, vai
> myös itse kiteen muodossa?
>
> Lähinnä kiinnostaa tavara yläpilvissä, mutta jos kokemusta on vain
> timanttipölystä, sekin kelpaa. Maantieteellisellä jakaumalla ei niin
> väliä, mutta jos siitäkin on tietoa niin kelpaa kyllä.
>
> /TN
|