|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
> Ensinnäkin sanoisin, että meidän kannattaa pysyttäytyä yhä siinä
halo-oppaan
> parheeliassa. Ja kyllä se minulle kelpaa kun parempaa ei ole tiedossa.
Mutta
> voihan asioista keskustella siitä huolimatta vaikka ne asia olisi jo
> naulattu viiden tuuman nauloilla siihen "rymättyläläiseen veräjän
> seinään"... Ja on tosiaan viisaampaa ettei kaikki ota kantaa asiaan...
Niin
> ja Kulta Katriina on hyvä kahvi erääseen G:llä ja erääsen toiseen P:llä
> alkavaan verrattuna.
Minunkin mielestäni Kulta Katriina on hyvä kahvi.
> Ehkä se kahden ee:n parheelia-muoto on oikeampi, mutta silti siinäkin on
tuo
> a-loppu. Parheelio voisi ehkä olla sitten se kaikkein oikeaoppisin...
Vai?
> Voisihan asiasta kysyä kielenhuollosta, kyllä ne sieltä jotain kertovat.
Ulkomaisen alunperin monikollisen muodon tuominen Suomen kieleen ei ole
rikos. Vertaa "Wegenerin vasta-aurinkokaaret." Havaitsija tulee ulkoa ja
sanoo yleensä "Jätkät siellä on Wegenerit" vaikka todellisuudessa vain yhtä
kaarta näkyisi heikko pätkä. Sama juttu applies useinkin(ko)hanko
käytettyihin monikollisiin "tosisaksalaisen havaitsijan kentälle juostessa
ryvettyneet nahkahousut" ja "armottoman jaostovetäjän kimaltevan veriset
sakset Merimaskun jäljiltä" ilmaisuihin (as we all hyvin know).
Ulkomainen alkuperäinen yksikkö ei ole parhelio vaan parhelion. Siitä tulee
Suomessa parheelioni. Ulkomainen monikko on parhelia, siitä tulee
parheelia. On makuasia lähdetäänkö kääntämään yksikköä vai monikkoa. Jos
nyt taas vaihteeksi ja urheilun kannalta valitaankin
vasta-aurinkokaaret-tyyppisen monikon sijasta yksikkö niin kaikki nykyiset
systeemit pitää jälleen kerran muuttaa (muun muassa psykiatrisesti
kiinnostavaa) niin päästään myös ulkosanskriittisen tutkimuksen kannalta
poikkeuksellisen haastavaan tilanteeseen jossa Suomen kielen yksiköllä ja
monikolla (parheelioni ja parheelionit) ei ole enää paljonkaan yhteyttä
pääasiallisesti käytettyyn englannin kielen monikon versioon. Puoltava
lauseke on lähinnä Guinnessin kirjaan pääsy.
Tämä jättää muuten vielä yhden huikaisevan sekoiluikkunan auki. Ajatelkaa
versiota, jossa Suomen kielen ehdotetaan taipuvan yksikkö/monikko-matkalla
samalla tavalla kuin muinaiskreikka. Samalla periaatteella jokainen joskus
Suomeen ulkomaisesta kielestä tuotu lainasana pitäisi taivuttaa
alkuperäisen kielen yksikön ja monikon mukaan. Tämä on jotain niin
mahtavaa, että se pitäisi hakata teräslaattaan ja pystyttää aamunkoittoon
kimaltelemaan.
> Parroidi-nimi toimisi todellisuudessa vain osalle parheelioista (9, 20 ja
23
> asteen). Ja sitä paitsi, nimenomaan parroidi nimellä halutaan kertoa
sitä,
> että halo käyttäytyy kuten Parryn kaari
Hyvin totta.
> Muistaakseni, Können melkein poltti päreensä kun hänen hienoa
nimisysteemiä
> hiukan rukattiin. Taisi se Tapen nimityksen huoliminen lopulta johtua
> tuosta...
Totta.
Huhujen mukaan parroid-väännös on joskus muinoin esiintynyt
> jossain julkaisemattomassa paperissa ennen Könneniä.
1970-luvun lopulla Lontoon yliopiston kahdessa väitöskirjassa; se yksi
Easter Sundayn havaitsijaproffa; White.
> Ainoastaan Tricker on aikaisemmin nimitellyt jotenkin
> noita haloja (ks. Pekkolan viesti)
Tricker ei nimittänyt niitä miksikään; hän vain kuvasi matemaattisesti mitä
ne ovat ja luuli ettei niitä ole vielä todistettavasti
identifioitu/havaittu ja jäi odottelemaan havaintoja persoonanimiä varten.
> havaitsijapohjaiset nimet, hän ei varsinaisesti päätynyt ehdottamaan
mitään
> yksiselitteisiä nimiä. Vai miten se oli?
Hän ei missään vaiheessa ehdottanut ryhmänimeä.
> Sitä paitsi, kuka havaitsikaan
> ensinnä ja mitä? Könnenin versio on myöhäisempää perua kuin Tapen kirja
ja
> ainakin eräissä versiossa se oli melko sekava.
Samaa mieltä Jarmon kanssa. Könnenillä ei ole kumpaakaan oikeutusta; hän ei
ole havainnut yhtäkään näistä kaarista ensimmäisenä, eikä hän ole
teoreettisesti selittänyt yhtäkään niistä ensimmäisenä. Tricker selitti 5
niistä, Tape lisäsi 11 vuotta myöhemmin yhden kaaren (23°) teoreettisen
ensiselityksen. Tape oli ensimmäinen joka ehdotti ja käytti ryhmänimeä.
Marko
|