No tässä Topille lyhyehkö kuvaus samasta illasta valosaasteen keskeltä Imatralta.
9/10. välinen yö oli sikäli harvinainen että putken ääreen pääsi lähes helteisissä olosuhteissa, pakkasta oli ainoastaan yksi aste. Piirroshavaintojen teko oli lämpötilan suhteen yhtä juhlaa, kun ei tarvinnut rukkaset kädessä piirtää, lisäksi katuvalot tekevät punaisesta lampusta täysin turhan vehkeen. Miinuksena valojen lisäksi oli taivaalla kummittelevat pilvet ja melko paksu vesihöyry kerros. Yksittäisiä pilviä tuli ja meni, mutta niiden välistä pystyi havaitsemaan yhtä sun toista.
Havaintosessioni kesti tällä kertaa parisen tuntia kello 23 kello yhteen. Tänä aikana sain tuherrettua viisi piirroshavaintoa. Keli oli surkea, surkein millä kannattaa enää edes mennä havaitsemaan. Tuo 5,5 rjm jäi ainoastaan unelmaksi, sillä paljain silmin oli hyvä jos pääsi edes 4,5 magnitudiin. 40cm:n putkellakaan tähtiä ei näkynyt juuri yli 14mag. Taustataivaan tummuus oli 4, seeing sen sijaan vaihteli melko paljon. Heti aluksi suuntasin putken kohti Jupiteria. Se oli hennon udun peitossa, mutta näkyi todella hyvin. Joku sen kuista oli juuri kulkemassa kiekon yli ja Jupiterin pinnalla näkyi komeasti kuun varjo. (Sori, lipesi hiukan DS:sta).
Surkea keli pakotti katselemaan ainoastaan avonaisia joukkoa. Niitähän näkyy tähän vuoden aikaan todella runsaasti Yksisarvisen ja Kaksosten suunnalla. Tämän kertaisista avonaisista neljä löytyy Yksisarvisesta ja se viides Orionista. Ensimmäinen havaintokortille päässyt kohde oli Orionin sumun pohjoispuolella sijaitseva vähätähtinen NGC 1981. Todella helppo löytää. 73-kertaisella suurennuksella joukko mahtuu kokonaisuudessaan näkökenttään. Ei mikään sävähdyttävä joukko, kuten ei mikään muukaan tämän iltaisista. NGC 1981:ssä näkyy noin parikymmentä tähteä, jotka ovat kohtalaisen kirkkaita.
Seuraavana vuorossa piti olla Basel 8, ainakin luulin havaitsevani sitä. Lähempi karttojen tutkiminen paljasti joukon kuitenkin NGC 2251:ksi, joka on siinä Basel 8:n vieressä. Vejetääs puheet takasin. Se on sittekii Basel 8. Ainakin kun piirrostaa vertaa Jere Kahanpään piirrokseen, NGC 2251 on siinä vieressä. No joka tapauksessa Basel 8 oli illan komein ja rikkain avonainen. Tähdet muodostivat selvän 5-kuvion.
Kolmantena vuorossa oli Dolidze 22 (OCL 508). Joukossa on luettelon mukaan 10 tähteä, eikä siinä juuri sen enempää näkynyt putkellakaan. Kirkkaimmat tähdet muodostivat suorakaiteen, jota voi verrata Lyyran tähtikuvioon. Todella köyhä joukko, jota on mahdoton tunnistaa avonaiseksi ílman karttaa.
Neljäskin kohde on vähätähtinen avonainen Collinder 97. Sen löytäminen on todella helppoa. Eipä ole tästäkään mitättömästä joukosta juuri sanottavaa. Tähti lienee viitisentoista. Ilman karttaa mahdotonta tunnistaa joukoksi.
Ja illan viimeinenkin kohde oli vähätähtinen Collinder 91. Joukko käsittää luettelon mukaan 20 tähteä. Tämäkään ei ole siis kunnon avonainen.
Ilma pakotti katsomaan avonaisia, sillä sumumaiset kohteet peittyivät täysin valoisan taivaan loistoon. Vaihteeksi oli ihan mukava etsiä tuntemattomampia ja vähäpätöisempiä kohteita.
Tähän loppuun vielä erittäin hyvä vinkki mitä kannattaa havaita. Abell 426 on mukava galaksijoukko Perseuksessa. Siinä on pari helpompaa galaksia ja lukematon määrä todella vaikeita. Kuinka monta kohdetta näkyy milläkin putkella ja millaisissa olosuhteissa? Rajamagnitudin ollessa 5, olen nähnyt ainoastaan 3 galaksia (NGC 1272, 1273 ja 1275) 16" putkella. Kunnon kelissä en ole joukkoa katsonut.
Kelejä!
Iiro
PS. havannot tulevat nettiin ja jaostolle heti kun kerkeen skannaamaan ne.