Tähtitieteellinen yhdistys

Kuva: tekoäly (OpenAI / ChatGPT / DALL·E)
Höyryvoiman käyttöönotto 1700-luvun lopulla aloitti maapallolla ensimmäisen teollisen vallankumouksen. Kun ihmisten ja eläinten työstä voitiin siirtyä konevoimaan, työn tehokkuus parani kymmen- tai satakertaisesti, raideliikenne sai alkunsa ja Atlantin yli kuljettiin uudenlaisilla höyrylaivoilla. Kivihiiltä polttamalla saatiin kauan sitten varastoitunut Auringon energia hetkessä ihmisen käyttöön. James Watt, teräväpäinen skotlantilaisinsinööri, oli keskeisessä asemassa höyrykoneiden kehityksessä.
Nikola Tesla, eksentrinen keksijä, aikansa pelle peloton, edustaa taas seuraavaa voimanlähdettä, sähkövoimaa. Sähkö merkitsi aluksi valon ja puhtaamman lämmön tuloa kaupunkeihin ja sitten kaikenkattavaa uudenlaista voimaverkostoa kokonaisten mannerten yli. Reilut sata vuotta sitten sähkö kilpaili myös autojen voimanlähteenä, mutta hävisi täpärästi polttomoottorille. Nyt sähkö on vihdoin tekemässä uuden pysyvän paluun.
Albert Einstein, 1900-luvun tunnetuin nero, löysi yhteyden aineen ja energian välillä. Aine on vain tiivistettyä energiaa. Teelusikan kärjellinen ainetta riittää räjäyttämään kokonaisen kaupungin hajalle. Atomivoima tarjoaa myös fossiilivapaan tavan sähkön suurimittaiseen tuottamiseen.
Vahvimmat energialähteet universumissa löytyvät kuitenkin avaruudesta. Aurinko tuottaa suurimman osan maapallon energiasta polttamalla joka sekunti neljä miljoonaa tonnia ainetta energiaksi. Mutta ei tämä vielä mitään. Kahden mustan aukon törmäyksessä voi sekunnin murto-osassa useiden aurinkojen verran ainetta muuttua puhtaaksi energiaksi. Tämä on sellainen potku, jonka rinnalla maapallon — ja jopa Auringon — energiat ovat hyttysen pihausta pienemmät, ja jonka synnyttämät gravitaatioaallot kiirivät läpi koko maailmankaikkeuden.
Professori Heikki Oja on eläkkeellä oleva tähtitieteilijä ja tietokirjailija.
Linkkejä:
Fysiikan sankareita viideltä vuosisadalta
Esitelmä pidetään Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin Mörne-salissa. Katso saapumisohjeet.