Tähtitaivas talvella 2015-2016

Aurinko

Talvipäivänseisaus on 22.12.2015 klo 6.48. Tällöin Aurinko on eteläisimmillään ja päivä on lyhimmillään maapallon pohjoisella puoliskolla.

Kevätpäiväntasaus on 20.3. klo 6.30. Tällöin päivä ja yö ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla.

Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. Maksimi oli vuonna 2013.

Kuu

Täysikuu on 25.12., 24.1., 22.2. ja 23.3. Joulukuussa Kuu näkyy parhaiten. Kuu näkyy illalla 12.-25.1., 10.-23.2. ja 11.-24.3.

 Kohtaamiset

Venus lähellä Saturnusta 8.-10.1.

Kuu on lähellä Venusta 7.1. aamuhämärässä.

Kuu on lähellä Marsia 3.-4.1., 1.2., 29.2.-1.3. ja 28.-29.3. aamuyöllä.

Kuu on lähellä Jupiteria 31.12.-1.1., 27./28.1., 23./24.2. ja 21./22.3.

Kuu on lähellä Saturnusta 7.1., 3.-4.2., 2.3. ja 29.-30.3. aamuyöllä.

Kuu peittää Aldebaranin 23.12. klo 20.40.

Planeetat

Merkurius näkyy iltataivaalla noin 25.12.-7.1. hyvin matalalla lounaassa klo 16 jälkeen. Sen kirkkaus pienenee nopeasti. Planeetan suurin itäinen elongaatio on 29.12., jolloin sen etäisyys Auringosta on 20 astetta. Merkurius näkynee kiikarilla. Ks. Tähdet 2016 -vuosikirjan sivu 20.

 Venus näkyminen aamutaivaalla loppuu suunnilleen tammikuun lopussa. - Venus on kirkkain tähtimäinen taivaankappale.

 Maa on perihelissä eli kiertoradallaan lähimpänä Aurinkoa 3.1.2016 klo 1.

Mars nousee joulu-helmikuussa kolmen aikoihin kaakkoiselta  ilmansuunnalta. Se on Neitsyen tähdistössä ja siirtyy tammikuun puolivälissä Vaakaan ja maaliskuussa Skorpioniin. Se kirkastuu melko nopeasti, sen kirkkaus on joulukuun lopussa +1,3 ja maaliskuun puolivälissä jo -0,1.

Jupiter näkyy planeetoista kaikkein parhaiten. Se on selvästi kirkkaampi kuin Sirius, taivaan kirkkain tähti. Jupiter loistaa Leijonan  tähdistön vasemmalla alalaidalla. Jupiter näkyy maaliskuussa koko yön nousten koillisesta ilmansuunnasta, on puolenyön aikoihin korkealla etelässä ja laskee luoteeseen aamulla. Jupiter on oppositiossa eli vastapäätä Aurinkoa 8.3.2016.

 Saturnus näkyy matalalla aamutaivaalla. Joulukuun lopulla se nousee kaakosta klo 7  ja helmikuun lopussa ennen klo 4. Se on Käärmeenkantajan tähdistössä. - Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet. Kaukoputkella näkyvät sen komeat renkaat ja ainakin sen suurin kuu Titan.

 Uranus näkyy vielä iltataivaalla illan pimettyä Kalojen tähdistössä. Uranuksen kirkkaus on +5,9 magnitudia. Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo noin 36 asteen korkeudelle. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2016 s. 133 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.

 Neptunus on Vesimiehen tähdistössä. Se näkyy vielä tammikuussa illan pimettyä. Neptunuksen erottamiseen tähdistä tarvitaan Tähdet 2016 -vuosikirjan karttaa sivulla 134 tai sitten goto-jalustalla olevaa kaukoputkea. Sen kirkkaus on 7,9 magnitudia.

 Meteorit

Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaimmillaan noin 10 tunnissa silloin kun taivas on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aamuyös 

Kvadrantideja näkyy 28.12.-12.1. Se on vuoden aktiivisimpia parvia. Maksimin ennustetaan olevan 4.1. klo 10. Huippuvaihe kestää vain muutaman tunnin. Kuun viimeinen neljännes haittaa vähäisessä määrin havaintoja. Tähdenlennot näyttävät tulevan kymmenkunta astetta Otavan kauhan varren päästä vasemmalle.

 Tähdet

Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa. Hämärän kääntyessä pimeäksi "Kesäkolmio", Joutsenen, Lyyran ja Kotkan päätähtien muodostama laaja kuvio on vielä korkealla lounaassa.

Iltayöstä talven kirkkaat tähdistöt ovat jo korkealla kaakossa. Kirkas Orion suorine vöineen on jo korkealla. Kaksosten tähdistö on jo hyvin havaittavissa. Aivan etelässä on Härän tähdistö. Härästä löytyy kaksikin paljain silmin näkyvää avointa tähtijoukkoa: Hyadit sekä Plejadit eli Seulaset.

Otava (Iso Karhu) on koillisessa. Idästä on nousemassa Leijonan tähdistö.

Tammikuussa Etelä-Suomessa on pimeää 14 tuntia. Tänä aikana tähtitaivaan ilme ehtii muuttua täydellisesti. Illansuussa länteen ja luoteeseen laskevat tähtikuviot ehtivät jälleen nousta ennen aamunkoittoa.

Iltayön taivasta hallitsevat kirkkaat talven tähdistöt. Orionin tähdistö on talvitaivaan kaunistus. Sen keskellä on kolmen tähden muodostama suora rivi, Orionin vyö. Vyön linjaa vasemmalle alaviistoon loistaa Sirius, koko taivaan kirkkain tähti. Se on väriltään valkoinen, mutta matalalla ollessaan se ilmakerrosten vaikutuksesta tuikkii kaikissa sateenkaaren väreissä.

Linnunrata kulkee taivaalla luoteesta Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen ja Ajomiehen kautta. Leijona on jo idässä kokonaan näkyvissä.

Helmikuussa yöt alkavat jo selvästi lyhentyä. Etelä-Suomessa on kuun alussa pimeää noin 13 tuntia. Helmikuun lopussa pimeyden kesto on enää hieman alle puoli vuorokautta.

 Mistä saa tietoa?

Tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html

Ja Ursan vuosikirja Tähdet on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Eikä maksa jäseniltä kuin 12 euroa ja muilta 15 euroa.

Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: www.avaruus.fi

Ursan kotisivun osoite on: www.ursa.fi

Kirkkonummen Komeetan kotisivun osoite on: www.ursa.fi/yhd/komeetta

Seppo Linnaluodon kotisivu: www.ursa.fi/~linnaluo

Seppo Linnaluoto