Taivaanpallo

Taivaanpallo on kuviteltu pallo, jonka keskipisteenä on havaitsija ja jonka pinnalla taivaankappaleiden kuvitellaan olevan. Taivaanpallon avulla voidaan taivaankappaleiden paikat ilmoittaa kahdella koordinaatilla. Samaan tapaan kuin paikan sijainti maapallolla voidaan ilmoittaa leveys- ja pituuspiirien avulla, voidaan taivaankappaleiden sijainti taivaanpallolla ilmoittaa rektaskension ja deklinaation avulla. Maapallon pyörimisen johdosta näyttää taivaanpallo pyörähtävän kerran vuorokaudessa taivaannapojen ympäri.

Lähteet:
Tähtitieteen perusteet s. 27-28, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 13

Koordinaatit

Koordinaattien avulla ilmoitetaan pisteen sijainti. Tähtitieteessä ilmoitetaan taivaankappaleiden suuntia yleensä seuraavien koordinaattijärjestelmien avulla:

1) Horisontaalinen järjestelmä, koordinaatit atsimut ja korkeus. Perustasona on havaitsijan kautta kulkeva vaakasuora taso. Taivaankappaleen koordinaatit riippuvat havaintoajasta ja -paikasta.

2) Ekvatoriaalinen järjestelmä, koordinaatit rektaskensio ja deklinaatio, rektaskension sijalla voi olla ajasta (ja paikasta) riippuva tuntikulma. Kevättasauspisteen tuntikulmaa kutsutaan tähtiajaksi. Perustasona on Maan ekvaattoritaso.

3) Ekliptikaalinen järjestelmä, koordinaatit ekliptikaalinen pituus ja leveys. Perustasona on ekliptikan taso (Maan radan taso).

4) Galaktinen järjestelmä, koordinaatit galaktinen pituus ja leveys. Perustasona on Linnunradan taso.

Jos halutaan ilmoittaa taivaankappaleen sijainti avaruudessa, on ilmoitettava lisäksi sen etäisyys.

Lähteet:
Johdatus tähtitieteeseen s. 57-64, Tähtitieteen perusteet s. 27-39
Tähtitieteelliset koordinaatit: Tähdet ja Avaruus 5/83 s. 172-178
Maantieteelliset koordinaatit: Planeetta Maa s. 28-32

Rektaskensio ja deklinaatio

Taivaankappaleiden paikka tähtitaivaalla ilmoitetaan rektaskension ja deklinaation avulla. Deklinaatio on tähden kulmaetäisyys taivaanekvaattorista, positiivisena pohjoiseen ja negatiivisena etelään. Taivaan pohjoisnavan (lähellä Pohjantähteä) deklinaatio on +90 astetta. Rektaskensio on kulmaetäisyys taivaanekvaattoria pitkin kevättasauspisteestä vastapäivään, ja se ilmoitetaan tavallisesti aikamitoissa.

Lähteet:
Tähtitieteen perusteet s. 30-37, Kosmos s. 39

Taivaannapa

Taivaannapa on maapallon pyörimisakselin ja taivaanpallon leikkauspiste. Pohjoisnapa sijaitsee vajaan asteen päässä Pohjantähdestä. Taivaannavan korkeus on sama kuin havaintopaikkakunnan leveysaste.

Lähteet:
Tähtitieteen perusteet s. 30-31

Kevätpäiväntasaus

Kevätpäiväntasaus on hetki, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Tähän aikaan päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä. Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen päivä ja etelänavalla yö. Kevätpäiväntasaus on maaliskuun 19.-21. päivä.

Lähteet:
Tähtitieteen perusteet s. 37, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 17, Allakkatieto s. 50-52, Aurinkokunta s. 56