Tähtikuvio

Eridanus

Eridanus on monille tähtiharrastajille vieras tähtikuvio. Ensinnäkin siinä ei ole kirkkaita
tähtiä ja se on aina lähellä horisonttia lisäksi se ei kokonaan näy Suomessa.

Näpäytä kuvaa
Eridanus_p (11K)

Eridanus alkaa Orionin Rigel-tähden oikealta puolelta. Eridanus(joki)Virtaa aluksi oikealle kohti valaskalaa,
mutta kääntyy sitten kohti horisonttia ja sitten etelään päätyen lähelle eteläistä taivaannapaa.
Se näkyy parhaiten talvella. Tätä kirjoitettaessa Eridanus on etelässä ja siis korkeimmillaan aamulla noin puoli neljä.
Talvella se näkyy aikaisemmin illalla. Kirkkaina talviöinä kannatta katsella Orionia ja Eridanusta. Etelänmatkalla sen
voi nähdä paremmin ja kokonaan, jos matkustaa etelä'iselle pallonpuoliskolle.

Eridanusjoki oli kreikkalaisille myyttinen kaukainen joki, joka luultavasti on
aina sijoitettu eri paikkoihin kunkin tarinabn mukaisesti. Ovidius kirjoitti Metamorfoosien toisessa osassa
että Auringon poika Faethon kiisi vaunuillaan taivaalla, mutta ei hallinnut aurinkohevosia ja vaunut olivat
vähällä kaatus, josta olisi seurannut valtava katastrofi. Siksi Zeus viskasi salaman, jolloin Faethon putosi
hiukset liekehtien Eridanosjokeen
. Auringon tyttäret itkivät veljensä kohtaloa ja heidän kyynelistään syntyi
meripihkahelmiä. Juuri meripihka viittaa Baltiaan ja onkin ahjateltu, että Faethonin putoaminen kuvaa Kaalin
meteoriitin putoamista. Todistettavasti kreikkalaiset kävivät meripihkakauppaa myös Saarenmaalla. Tässä tapauksessa
Eridanusjoki oli Väinäjoki (Draugavajoki) ja Eridanuslahti oli Liivinlahti (Riianlahti), joka on juuri Kaalin kohdalla.


Edellinen sivu
Seuraava numero
Edellinen numero
valikko
Lähdeteoksia: 1. David H. Levy, Tähtitaivas, Gummerrus 1998, ISBN 951-20-5159-1.
2. Lennard Meri, Hopean valkea (Hobevalge, Tallinna 1976)
3. Karl Kello, Põhjamaine vaarao, Tallinna 2004 ISBN 9949-10-482-3
4. Karl Kello, Saarenmaan Kaalijärvi, ISBN 9949-10-097-6
5. Karl Kello Draakoni märgi all, Tallinna 2007

Sivu 4