Kuinka vanha on Kaalin meteoriittikraatteri

Ismo Elo kraatterijarvi (61K)

Virossa Saarenmaalla on ollut mystinen pyöreä lampi. Siitä tehtiin monia eri arvioita,
Geoloogi Ivan Reinwald (1878 - 1941) tuli vuonna 1927 siihen tulokseen, että kyseessä on meteoriittikraatteri.1)
Siitä lähtien on sen iästä kiistelty. Eri menetelmillä saatiin eri tuloksia.
Ensimmäinen arvio kraatterin iästä teki Linstow 1919. Koska kraatterista puuttuivat merestä peräisin olevat jäänteet,
hän arvioi kraatterin iäksi 4000-8000 vuotta. Sitä ennen kraatteri olisi täyttynyt merivedellä.
Reinwald arvioi 1937 että kraatterin ikä on korkeintaan 5000 vuotta. Vuonna 1960 Ago Aaloe (1927 - 1980) arvioi iäksi
3000 - 4000 vuotta. Kraatterilla on kahdeksan sivukraatteria.
Seuraavana vuonna hän mittasi sivukraattereista löytynyttä 2 ja 5 hiiltä ja
sai niiden iäksi 2660 - 2800 vuotta.
Lennard Meri4) kirjoitti tältä pohjalta kirjan nimeltä Hopean valkea, jossa hän tarkasteli eri maiden
Kansantaruja, jotka näyttäisivät viittaavan meteoriitin putoamiseen ja sen jälkiseuraamuksiin.
Kun tutkittiin pääkraatterin pohjaa, saatiin suurimmaksi arvoksi 3700 vuotta. Siitepölytytkimus antoi 3500 vuotta.
Myöhemmin aika hylättiin, koska useimmat muut tutkimukset viittasivat noin 4000 vuoden ikään.

Hiiliajoituksessa oli ehkä tutkittu sivukraatterissa poltettuja puita, sillä Saarenmaa oli "Tulen saari".
(Kreikkalaisilla Thule). Tuli symbolisoi Aurinkoa ja tulella autettiin Aurinkoa, silloin kun Aurinko ei 4,5,6,7
jaksanut paistaa. Tuli korvasi nykyajan katuvalot ja erityisesti tuli toimi majakkana saaren ja mantereen välillä.
Historioitsija Karl Kello5,6,7) on kirjoittanut eri kansantaruista olettaen iän 4000 vuodeksi.

Sitten löytyi läheiseltä suolta lasittuneita pallosia, jotka analysoitiin 7500 vuotta vanhoiksi ja ne osoittautuivat
selvästi alkuperältään kosmiseksi. Nykyisin geologit pitävät Kaalin kraatterin ikää 7500 vuotena.2,3,8)
Ihmetyttää, miksi ei kraatterin pohjalta löydetty 3700 vuotta vanhempia kerroksia.
Ihmetyttää myös iän arviointi turvekerroksen iän perusteella, mistä tiedetään kuinka monen turvekerröksen läpi
kappaleet ovat pudonneet. Kansaneppoksemme Kalevala9 on kuitenkin pahasti ristiriidassa tämän arvion kanssa.
Erityisesti Kalevalan runo
Seitsemäs viidettä (47)kertoo selväkielisesti meteoriitin putoamisesta. Se ei ole voinut tapahtua 7500 vuotta sitten,
mutta 4000 vuotta sopisi hyvin. Silloin Itämeren suomalaiset asuivat nykyisen latvian kohdalla ja siis lähellä
kraatteria. Myös monet muut tarinat suomen ja muiden maiden kansankirjallisuudessa4,5,6,7 sopivat parhaiten
4000 vuoden ikään.
(Lönroot keräsi aineistoa Kalevalaan myös Etelävirosta.)

Kalevala1 (54K)
Tämä kertoo hyvin selvästi meteoriitin putoamisesta. Kertoja on tässä kauempana putoamiskohdasta, ehkä Väinäjoen varrella.

Kalevala2 (17K)
Kalevala4 (45K)
Tässä kerrotaan kuinka putoamispaikan lähistöllä olija koki meteoriitin putoamisen. Kraatterijärveä on muissakin
yhteyksissä kutsuttu Aluejärveksi. Saaremaa oli aikoinaan hyvin soista. Neljässä tuhannessa vuodessa saari on noussut
merestä noin 8 metriä. Tässä kerrotaan, kuinka meri pakeni, mikä ei voi olla mielikuvitusta.

Kalevala3 (9K)
Tämän mukaan meren pakenemista seurasi lievä hyökyaalto. Kaalin kraatterista ei ole löytynyt merkkejä meren elämästä,
että kraatteriin asti ei allto ole yltänyt vaikka kerrotaan, että Aluejärvi vettyi, mutta se oli pohjavettä.
7500 vuotta sitten kraatteri olisi ollut lähempänä merta ja tilanne olisi ollut toinen.


Tietolähteitä:

1. Reet Tiirmaa, Kaali meteoriit, Tallinna 1994, ISBN 9985-50-022-9 (Suomenkielinen tiivistelmä)
2. Viron meteorittikraatterit, Tallinna 2006, ISBN 9985-9763-6-3
3. Tähden arvet Saarenmaalla
4. Lennard Meri, Hopean valkea (Hobevalge, Tallinna 1976)
5. Karl Kello, Põhjamaine vaarao, Tallinna 2004 ISBN 9949-10-482-3
6. Karl Kello, Saarenmaan Kaalijärvi, ISBN 9949-10-097-6
7. Karl Kello Draakoni märgi all, Tallinna 2007
8. Keskustelu Reet Tiirmaan kanssa elokuussa 2008.
9. Kalevala.
10. Portree Ago Aaloest, Tallinn 2007

Kun lohikäärme söi Auringon