Mikä oli Sampo
Kun noin 1000 tonnin massainen kappale osui Maan
ilmakehään kymmeniä kilometrejä sekunnissa,
kappaleen pinta kuumeni ja laajeni kunnes sen pintakerrokset
irtosivat n. 5 - 10 km korkeudessa. Kappaleet tekivät yhdeksän
kraatteria, joista pääkraatteri on 110 m halkasiainen.
Suurimman kappaleen energia purkautui
räjähtämällä ja
ympäristöön levisi kymmeniä kilogrammoja
rautapalasia. Kalevalan tekstistä päätellen kraatterin
pohjalle jäi isohko kimpale meteoriittia, ellei kyseessä
ollut sivukraatteriin pudonnut kappale. Näitä kutsuttuiin
sammoksi. Sampo käsitteen pohjana on sammas, jonka kuviteltiin
kannattavan taivasta eli kirjokantta.
Elettiin vielä kivikautta, mutta pian huomattiin meteoriitin
palojen arvo. Monet niistä olivat arvokkaita työkaluja. Monet olivat
valmiiksi teräviä teräaseita.
Kuvassa on meteoriitin palanen, joka on samallainen
kuin Kaalille pudonneet.
Tämä putosi Ihotte Alinille 1945.
Kreikan kauppiaat tunsivat jo metallin takomisen ja ilmeisesti
heiltä Ilmarinen sai oppinsa ja ryhtyi takomaan sampoa. Sammon
takominen ei merkinnyt, että taotaan esinettä
nimeltään sampo, vaan materiaalina oli sampo.
Sampo toi todella rikkautta. Edesmennyt kirjailija ja presidentti Lennard Meri
mainitsi kirjassaan "Hopean valkea" lasten lorun:
"Minä leivän kaleville, kalevi mulle rautaa, minä raudan
Rõdulle, Rõdu mulle kultaa."
Samporauta oli siis vaihdon väline. Ilmeisesti rauta oli silloin
kultaakin arvokkaampaa.
Pohjan akka ja pohjolan emäntä lienevät alkuaan kaksi
eri asiaa. Pohjan akka oli itse pääkraatteri, jonka hampaat
olivat räjähdyksessa kääntyneitä kiviä.
Pohjolan emäntä sensijaan oli oikea ihminen, joka hallitsi Kaalin
kraatterilla.
Pohjola tulee sanasta pohja, jolla tarkoitettiin alkuaan taivaan pohjaa. Taivas
ajateltiin ikäänkuin ylössuin olevaksi padaksi ja
pohjassa oli kohta, jonka ympäri taivas pyöri. 3200 vuotta sitten ei
pohjassa ollut selkeää tähteä, siksi Kalevala ei mainitse
pohjantähteä. Myöhemmin pohjantähdestä tuli taivaan naula,
jonka ympäri taivas pyöri.
Taivaan pohja oli joka tapauksessa pohjoisen suunnassa ja Otava
pyöri sen ympäri, siksi Otavainen piti oppia tuntemaan hyvin.
Otava oli kello ja kompassi sekä osittain myös kalenteri.
Miksi Väinämöinen nousi Otavaista oppimaan
Kun lohikäärme söi Auringon
Kaalin meteoriitti