Aktiivioptiikka ensitestissä
Nyrölässä kokeiltiin 22.9.1999 ensimmäistä kertaa aktiivista optiikkaa syväntaivaan kohteiden kuvauksessa. Havaintovälineenä oli Arto Oksasen omistama ST-7E CCD-kamera ja AO-7 aktiivioptiikkajärjestelmä, joka ohjaa CCD:lle tulevaa valoa.
Laitteen toiminta perustuu pieneen tietokoneen ohjaamaan peiliin, joka asennetaan kaukoputkeen kiinni CCD-kameran eteen. Tietokone korjaa peilin asentoa useita kertoja sekunnissa ilmakehän häiriöiden ja seurannan virheiden mukaisesti ja koettaa pitää CCD:lle ohjattavan tähden kuvan aina mahdollisimman tarkkana.
Ensimmäisten koekuvien perusteella laite toimii erinomaisesti ja tähtien kuva pysyy erittäin pistemäisenä pitkilläkin valotusajoilla. Tämä auttaa näkemään himmeämpiä kohteita kuin aikaisemmin ja mahdollistaa kuvissa tarkkuuden, johon ainakin Suomen olosuhteissa ilman AO:ta olisi mahdotonta päästä.
Supernovajäännös Messier 1
Tämä on ehkä kuuluisin supernovajäänne taivaalla. Kiinalaiset havaitsivat sen Ravun tähdistössä vuonna 1054 ja nykyään siitä on jäljellä suuri kaasusumu. Sumu on hieman äyriäisen näköinen ja siitä tuleekin sen lempinimi, "Äyriäissumu". Se näkyy hyvissä olosuhteissa noin 10cm kaukoputkella, mutta yksityiskohtien erottamiseen tarvitaan suurempi laitteisto.
CCD ST-7E, 2x2bin, AO-7 aktiivioptiikkajärjestelmä, valotusaika 4x300s. Värikomponentit:
sininen 2x500s 3x3bin, vihreä 2x300s 3x3bin, punainen 2x300s 3x3bin. Kuva Marko Moilanen.
Planetaarinen sumu Messier 57
Tämä on ensimmäinen koekuva AO:lla. Kuvan tarkennus ei ollut aivan kohdallaan ja tästä johtuen tähdet ovat pieniä viiruja. Vertaa kuvaa ilman AO:ta otettuun kuvaan, jonka löydät täältä.
CCD ST-7E, hi-resolution tila, AO-7 aktiivioptiikkajärjestelmä, valotusaika 2x300s.
Kuva Marko Moilanen ja Arto Oksanen.
Takaisin Siriuksen kotisivulle