Tähtipäiviä on pidetty vuodesta 1971 lähtien. Tähtipäivät olivat ensimmäinen yhteinen tapahtuma, jossa on alusta lähtien ollut esitelmiä ja näyttelyä. Jaostot kokoontuivat myös tähtipäivillä, kunnes 1980-luvulla perustettiin jaostojen kesätapahtuma Cygnus. Jaostojen kokoontumiset ovat suurimmaksi osaksi siirtyneet sinne. Illanvietto on ollut myös jo hyvin pitkään ohjelmassa. Stella Arcti -palkinnot on aina jaettu tähtipäivien illanvietossa.
Tällä kertaa tähtipäivät järjestettiin 18.-19.2.2006 Pudasjärvellä hotelli Syötekeskuksessa. Hotellilta lähti rinteitä, joilla pujottelijat ja lumilautailijat laskivat mäkeä. Hotellilla on myös kurssikeskus, koulu ja lastenpaikka.
Paikallinen järjestäjä oli Koillismaan tähtikerho, jonka kotipaikka on Taivalkoski. Kerhon käytössä on hotelli Syötekeskuksessa oleva tähtitorni, jossa on 18 cm linssikaukoputki.
Matka täältä Kirkkonummelta oli pitkä, 750 km maanteitse. Alunperin Ursan piti järjestää matka tilausbussilla, mutta se peruutettiin vähäisen kysynnän takia. Henkilöautokyytiä en ajatellutkaan pitkän matkan takia. Niinpä menin sähköjunalla Pasilaan, mistä nousin Oulun junaan. Samassa vaunussa olivat Veikko Mäkelä ja Kukka Viitala. Oulusta taas Syötteelle meni vuorolinja-auto.
Klikkaa
kuvaa!
Veikko Mäkelä ja Kukka Viitala tulivat junalla samassa vaunuosastossa.
Kuva Seppo Linnaluoto.
Syötteen matkailukeskus on varsin suuri. Isompi osa on Iso-Syötteellä, josta 10 km päässä on Pikku-Syöte. Ja tähtipäivät ja Syötekeskuksen hotelli olikin Pikku-Syötteellä. Majoituimme retkeilymajaan, joka oli pimeänä saapuessamme sinne. Sinne majoittui jatkossakin ainoastaan tähtipäivien osanottajia. Sain kahdeksan hengen huoneen, jossa asuin yksin. Retkeilymajalta oli hotellille puoli kilometriä pitkin hiihtorinnettä tai sitten kilometri tietä pitkin. Nähtävästi hiihtomatkailijat ovat varakasta porukkaa, joille eivät retkeilymajapaikat kelpaa.
Klikkaa
kuvaa!
Tähtipäivät pidettiin Syötekeskuksen hotellilla. Tähtitornin
kupoli näkyy katolla vasemmalla. Kuva Seppo Linnaluoto.
Klikkaa
kuvaa!
Tähtitornin kupoli hotellin katolla. Kuva Seppo Linnaluoto.
Näyttelyä ei juuri ollut. Ainoastaan Juhani Salmi oli tuonut paikalle matkakaukoputkensa ja Coronado-putken, jolla katsotaan Auringon pinnan ilmiöitä sekä muutamia valokuvia. Itse panin myös seinälle lehtileikkeitä Kirkkonummen Sanomista. Ursan kirjoja oli myös myynnissä sekä jaettiin viimeistä Tähdet ja avaruus -lehteä ilmaiseksi.
Ursan uusi siirrettävä planetaario oli myös paikalla. Jokainen ilmainen näytös (6 kpl) oli lähes täynnä. Tuukka Perhoniemi hoiti esitykset ja hoiti muutenkin Ursan osuuden, kuten kirjamyynnin. Samalla hän hoiti planetaarioesityksiä lähiseudun kunnissa.
Lauantain esitelmät
Lauantain ohjelma alkoi tähtitieteilijä Johannes Kultiman (Sodankylän geofysikaalisesta observatoriosta) esityksellä saamelaisten tähtitaivaasta. Lähes puolet tähtitaivaasta täytti suuri Hirven tähtikuvio, jolla oli kuitenkin poron sarvet. Kultiman mielestä urosporoa tarkoittava hirvas on sekoittunut hirveen. Kultima kertoili lappalaisten tarinoita tähtitaivaasta, varsinkin metsästäjistä, jotka koettivat saalistaa hirveä.
Klikkaa kuvaa!
Johannes Kultima esitelmöi saamelaisesta tähtitaivaasta. Kuva Seppo
Linnaluoto.
Seuraavaksi Esa Turunen Sodankylän observatoriosta kertoi revontulista. Hän näytti upeita kuvia ja videoita. Kolmannen lauantain esitelmän piti valokuvaaja Jorma Luhta. Jouduttuaan koti-isäksi hän huomasi, että yö on hyvää aikaa ottaa taivaasta valokuvia. Hän esitti upeita kuvia tähtitaivaasta ja revontulista, jotka hän oli yleensä ottanut puiden lomasta.
Klikkaa kuvaa!
Jorma Luhta esitelmöi yöllisistä kuvista. Taustalla Ursan
planetaario. Kuva Seppo Linnaluoto.
Lauantain esitelmiä kuunteli jopa yli 80 henkeä, eli jopa enemmän kuin edellisillä Varkaudessa pidetyillä tähtipäivillä. Varsinaisia tähtipäivien osanottajia oli vain kolmisenkymmentä, joten useimmat olivat normaaleja hiihtoturisteja.
Illanvietto
Kolmisenkymmentä tähtiharrastajaa kokoontui illanviettoon ruoan ja ohjelman pariin. Ensin Koillismaan tähtikerhon puheenjohtaja kertoi kerhosta. Sitten esiintyi hotellilla toimiva opettaja. Hotellilla on pieni kaksiluokkainen koulu.
Illanvieton kohokohtana oli shamaanin vierailu. Hänellä oli poron sarvet ja pitkä turkki. Aikansa puhuttuaan hän iski silmänsä minuun ja laittoi otsaani värillä hirvaan (urosporon) sarvet. Sitten hän teroitti puukkoaan kipinöiden sinkoillessa ja laittoi korviini merkit. Sitten hän merkitsi Kukka Viitalan vaatimeksi, Johannes Kultiman hirvaaksi. Hän löysi toisenkin naisen, jonka hän merkitsi myös naarasporoksi eli vaatimeksi.
Klikkaa kuvaa!
Shamaani vieraili illanvietossa. Kuva Seppo Linnaluoto.
Klikkaa kuvaa!
Shamaani merkitsee Kukka Viitalaa. Vieressä Veikko Mäkelä.
Kuva Seppo Linnaluoto.
Illanvietossa jaettiin myös Ursan Stella Arcti -palkinnot. Ursan tiedote jäljempänä.
Illanvietosta menimme tähtitornille katsomaan Saturnusta.
Sunnuntain esitelmät
Sunnuntaina oli lähinnä harrastajia kiinnostavia esitelmiä. Ensimmäiseksi Jyväskylän Siriuksen Arto Oksanen kertoi Hankasalmen etäkäytettävästä observatoriosta. Miksi Hankasalmeen rakennettiin observatorio, onhan Nyrölässä jo maaseutuobservatorio (ja kaupunkitähtitorni on Rihlaperässä). Aloite observatorion rakentamisesta tuli Hankasalmen kunnanjohtajalta. Hän tarjosi käytöstä poistettua koulua ja EU:n rahaa 84.000 euroa. Tämä oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä!
Klikkaa
kuvaa!
Syötekeskuksen tähtitornissa on 18 sentin linssikaukoputki. Kuva
Seppo Linnaluoto.
Hankasalmeen on juuri valmistumassa observatorio, joka on kokonaan etäkäytettävä. Automaattinen kupoli ostettiin Australiasta. Kaukoputki on 40-senttinen Paramount-teleskooppi robottijalustalla. CCD-kamera on saatu lahjoituksena USA:sta Columbian yliopistolta. Hankasalmeen pystytetään myös kolmen metrin radioteleskooppi.
Toisena esitelmänä Ursan puheenjohtaja Jorma Koski kertoi tähtiharrastuksesta Teneriffan matkoillaan. Kolmantena oli Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitoksen tutkijan Marianna Ridderstadin esitelmä eksoplaneetoista. Komeetan helmikuun esitelmä oli samasta aiheesta, mutta tähtipäivillä pidetty esitelmä oli melko tavalla erilainen. Esitelmöitsijä oli etsinyt yksityiskohtaista tietoa ek soplaneetoista ja niitä tutkivista satelliteista. Viimeisenä esiintyi Heikki Heinonen, joka kertoi aiheesta tähtimaytkailijan Lappi.
Jouduin odottelemaan parisen tuntia bussin lähtöä Ouluun. Siellä nousin makuuvaunujunaan, jolla menin Kuopion kautta Pasilaan ja kotiin Masalaan sähköjunalla. Sain makeat unet.
Seppo Linnaluoto
Ursa jakoi perinteisen Stella Arcti -palkinnon kolmelle ansioituneelle tähtiharrastajalle lauantaina 18.2. Syötteellä järjestetyillä Tähtipäivillä.
Palkinnon saivat: Veijo Kallio: ansiokas havaintotoiminta.
Lumijokelainen Veijo Kallio on jo parikymmentä vuotta harrastanut syvän taivaan ja aurinkokunnan kohteiden havaitsemista ja erityisesti kuvaamista. Hänen erikoisalaansa ovat himmeät komeetat.
Marko Toivonen ja Markku Nissinen: ansiokas harrastustoiminta.
Kouvolalainen Marko Toivonen ja varkautelainen Markku Nissinen ovat toimineet Ursan meteorijaoston vetäjänä ja apuvetäjänä jo vuodesta 1994. Tänä aikana kotimaisen toiminnan aktivoimisen lisäksi jaosto on luonut kiinteät suhteet kansainvälisiin meteoriharrastajiin ja tutkijoihin.
Ursan Stella Arcti -palkinto on jaettu vuodesta 1988 alkaen.
(Ursan lehdistötiedote)
Klikkaa
kuvaa!
Stella Arcti -palkinnon saajat. Vasemmalta Marko Toivonen, Markku Nissinen
ja Veijo Kallio. Kuva Seppo Linnaluoto.