Aurinko
Syyspäiväntasaus on 23.9.2011 klo 12.05. Tällöin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Aika auringonnoususta auringonlaskuun on samanmittainen (noin 12 tuntia) kaikkialla maapallolla.
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. Maksimiin päästäneen vuonna 2012. Tällä hetkellä auringonpilkkujen määrä on nousussa.
Kesäajasta päästään lopultakin sunnuntaiaamuna 30.10.2011, jolloin siirrytään normaaliaikaan.
Täysikuu on 12.9., 12.10., 10.11. ja 10.12. (kuunpimennys). Syysiltaisin Kuu näkyy huonosti, sen sijaan syysaamuisin Kuu näkyy mainiosti.
Kuu on lähellä Marsia aamuyöllä 23.9., 22.10. ja 19.11.
Kuu on lähellä Jupiteria 16./17.9., 13.-14.10., 9./10.11. ja 6./7.12.
Kuu on lähellä Saturnusta aamulla 22.-23.11. ja 20.12.
Kuunpimennys 10.12.
10.12. tapahtuvan kuunpimennyksen alku jää näkemättä Etelä-Suomessa. Osittainen pimennys alkaa klo 14.45, Kuu nousee koillisesta Helsingissä 15.07 ja Aurinko laskee klo 15.15. Kuu on täysin pimentyneenä klo 16.06-16.58. Pimennys on syvimmillään klo 16.32. Klo 17 Kuu on noin 10 asteen korkeudella. Osittainen pimennys päättyy klo 18.18.
Kokonaan pimentynyt Kuu näkyy heikosti, sillä Maan ilmakehä taittaa Auringon valoa Kuuhun. Tarkempia tietoja katso Tähdet 2011 sivu 83.
Merkurius näkyy aamutaivaalla idässä noin 30.8.-15.9. klo 5.30 maissa. Se kirkastuu selvästi näkyvyyskautensa aikana. Merkurius nousee itäkoillisesta noin kaksi tuntia ennen auringonnousua. Havaintojen kannalta olisi hyvä, jos havaintopaikalla olisi mahdollisimman vapaa horisontti. Merkurius lakkaa näkymästä valoisan taivaan takia vajaa tunti ennen auringonnousua. Tarkempia tietoja on Ursan vuosikirjassa Tähdet 2011 sivulla 62.
Mars ilmestyy kesällä aamutaivaalle ja näkyy vuoteen 2012. Mars nousee elo-lokakuussa noin klo 1 ja normaaliajan tultua marras-joulukuussa klo 23 maissa. Mars ei ole kovinkaan kirkas, se on kuitenkin elokuussa selvästi Pohjantähteä kirkkaampi ja joulukuun lopussa se on jo pohjoisen kirkkaimpien tähtien veroinen. Se siirtyy syyskuun puolivälissä Kaksosista Krapuun, josta se siirtyy lokakuussa Leijonan tähdistöön. Mars ohittaa 8.-12.11. Leijonan tähdistön kirkkaimman tähden Reguluksen noin kaksi astetta pohjoispuolelta. Marsin tunnistaa punaisesta väristä.
Jupiter on oppositiossa 29.10.2011. Se nousee silloin Auringon laskiessa idästä, on yön pimeimpään aikaan etelässä 42 asteen korkeudella ja laskee länteen auringonnousun aikaan.
Jupiter nousee koko syksyn itäkoillisesta auringonlaskun aikoihin. Se on etelässä yli 40 asteen korkeudella lokakuun puolivälissä klo 2 aikaan. Jupiter on vuoden loppupuoliskolla Oinaan tähdistön eteläosassa. - Jupiter on aina kirkkaampi kuin yksikään tähti. Kaukoputkella tai kiikarilla näkyy Jupiterin neljä suurinta kuuta.
Saturnus ilmestyy aamutaivaalle marraskuun alussa. - Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet. Kaukoputkella näkyvät sen komeat renkaat ja ainakin sen suurin kuu Titan.
Uranus on oppositiossa 26.9.2011 Kalojen tähdistössä. Uranus näkyy kiikarilla, mutta se erottuu tähdistä ainoastaan suurella suurennuksella kaukoputkella.
Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo noin 30 asteen korkeudelle. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2011:n karttaa s. 125 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Neptunus on oppositiossa 23.8.2011 Vesimiehen tähdistössä. Se on etelässä ollessaan 18 asteen korkeudella. Se ei erotu tähdistä. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2011:n karttaa s. 126 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Komeetta C/2009 P1 Garrad
G. J. Garrad löysi 13.8.2009 komeetan, jonka kirkkaus oli 17,5 magnitudia. Komeetta on parabolisella radalla eli se käy Auringon lähellä vain kerran. Se näkyy kiikarilla, mutta jollei yllätyksiä kirkkaudessa tapahdu, se ei näy paljain silmin. Sen kartta on Ursan sivuilla täällä.
Se siirtyy syyskuussa Nuolen tähdistöstä Herkuleeseen, missä se on helmikuuhun saakka. Sen rata kääntyy marraskuussa noin 90 astetta pohjoiseen päin.
Komeettojen kirkkautta ei tunnetusti voi kovin hyvin ennustaa. Garradin kirkkaus oli elokuun lopussa 8 magnitudia. Se kohoaa helmikuussa noin 6 magnitudiin.
Meteorit
Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaimmillaan noin 10 tunnissa silloin kun taivas on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aamuyöstä.
Draconidejä eli giacobinidejä näkyy 6.-10.10. ja maksimi on 8.10. Niitä saattaa näkyä paljonkin, mutta Kuu häiritsee havaintoja.
Orionideja esiintyy 2.10.-7.11. ja maksimi on 21.10. Parhaimmillaan voi näkyä toistakymmentä meteoria tunnissa, mutta tällä kertaa lähes täysikuu haittaa havaintoja. Orionideja kannattaa havaita aamulla.
Leonidien meteoriparvi on aktiivisena 10.-23.11. Maksimi on 17.-18.11. Tähdenlentoja tullee kymmenkunta tunnissa. Maksimin aikoihin Kuu ei haittaa havaintoja.
Illan pimettyä etelässä näkyvät "Kesäkolmioon" kuuluvat kolme kirkasta tähteä. Korkealla oikealla on Lyyran tähdistön Vega, vasemmalla Joutsenen Deneb ja selvästi alempana Kotkan Altair. Karhunvartijan Arcturus näkyy lännessä, Otava luoteessa ja Ajomiehen Capella koillisessa.
Syksyllä kannattaa hakeutua mahdollisimman pimeään paikkaan ja katsoa Linnunrataa, joka kulkee taivaan lakipisteen poikki pohjoisesta etelään alkuillasta. Huonommissakin oloissa Linnunradan suunnan saa selville Joutsenen tähdistöstä, joka näyttää lentävän pitkin Linnunrataa. Linnunradan vyössä on mm. kirkas W:n muotoinen Kassiopeia ja Perseus.
Kiintoisimpia syystaivaan kohteita on Andromedan galaksi seuralaisgalakseineen. Kuitenkin monelle ensikertalaiselle kaukoputken käyttäjälle tämä kuten useimmat muutkin galaksit tuottavat pettymyksen. Galaksista näkyy himmeänä sumutäplänä vain sen kirkkain keskusosa. Yllättäen galaksin seuralaiset näkyvät melkein yhtä kirkkaina täplinä päägalaksin läheisyydessä.
Andromedan galaksi näkyy periaatteessa paljain silminkin, mutta sen sijainti on silti hyvä tarkistaa tähtikartasta.
Syysöinä on mukava opetella tuntemaan taivaan tähdistöjä tähtikartan tai planisfäärin avulla (tähtikarttoja saa ostaa Komeetasta).
Jos käytössä on kaukoputki, syksyn öinä voi tarkkailla vaikkapa kaksoistähtiä. Tällaisia ovat mm. Albireo Joutsenessa, Mizar Otavassa, Andromedan tähdistön Alamak ja Oinaan Mesarthim. Jos et tunne niitä ennestään, tähdet on tunnistettava tähtikartan avulla. Ursan vuosikirjan Tähdet 2010 sivulta 143 löytyy pieni kaksoistähtien luettelo.
Mistä saa tietoa?
Tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Kirkkonummen Komeetan kotisivun kohtaan "Tähtitaivas" on koottu useita hyödyllisia taivaslinkkejä. Kotisivun osoite: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Ja Ursan vuosikirja Tähdet on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Eikä maksa jäseniltä kuin 10 euroa ja muilta 12 euroa.
Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: www.avaruus.fi/
Ursan kotisivun osoite on: www.ursa.fi/
Seppo Linnaluodon kotisivu: www.ursa.fi/~linnaluo
Seppo Linnaluoto