Aurinko
Kesäpäivänseisaus on 21.6.2011 klo 20.16. Tällöin Aurinko on pohjoisimmillaan. Päivän pituus on silloin pisimmillään maapallon pohjoisella puoliskolla.
Maa ja Aurinko ovat kauimmillaan toisistaan 4.7.2011 klo 18, jolloin etäisyys on 1,7 % suurempi kuin keskietäisyys.
Syyspäiväntasaus on 23.9.2011 klo 12.05. Tällöin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Aika auringonnoususta auringonlaskuun on samanmittainen (12 tuntia) kaikkialla maapallolla.
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. Maksimiin päästäneen vuonna 2013. Tällä hetkellä auringonpilkkujen määrä on vähitellen nousussa.
Pimennykset
Osittainen auringonpimennys näkyy Pohjois-Lapissa keskiyöllä 1./2.6. Katso tarkemmin Tähdet 2011 -vuosikirjasta s. 47.
Täydellinen kuunpimennys näkyy matalalla Etelä-Suomessa 15./16.6. Kuu nousee täysin pimentyneenä kaakon ja eteläkaakon väliltä Helsingissä klo 22.33. Pimennys on syvimmillään klo 23.13. Kuu on tällöin kahden asteen korkeudella. Täydellinen vaihe päättyy klo 0.03. Osittainen vaihe päättyy klo 1.03. Kuu on tällöin kuuden asteen korkeudella.
Koska kuunpimennys tapahtuu hyvin matalalla, olisi varminta tarkkailla sitä niin että kaakon-etelän suunnalla olisi merihorisontti. Kokonaan pimentyneeseen Kuuhun taittuu valoa Maan ilmakehän kautta, joten se kyllä näkyy. Kuunpimennyksestä katso tarkemmin Tähdet 2011 -vuosikirjasta s. 48.
Täysikuu on 17.5., 15.6. (kuunpimennys), 15.7., 13.8. ja 12.9. Toukokuussa täysikuun korkeus etelässä on 9 astetta, kesäkuussa 6 astetta, heinäkuussa 9 astetta ja elokuussa 19 astetta. Kuu näkyy kesällä kaikkein huonoimmin, mutta se on toisaalta miltei ainoa taivaankappale, joka näkyy kesän valoisalta taivaalta.
Kuu on lähellä Marsia aamuyöllä 27.-28.7., 25.-26.8. ja 23.9.
Kuu on lähellä Jupiteria aamuyöllä 24.7., 19.-21.8. ja 16./17.9.
Kuu on lähellä Saturnusta 13.-14.5., 10./11.6. ja 7./8.7.
Aamutaivaalla Merkurius näkyy matalalla itäkoillisessa noin 30.8.-15.9. klo 5.30 maissa. Sen kirkkaus kasvaa nopeasti. Ks. Tähdet 2011 s. 62.
Mars ilmestyy heinäkuussa aamutaivaalle ja näkyy vuoteen 2012. Mars nousee elo-lokakuussa noin klo 1. Mars ei ole kovinkaan kirkas, se on kuitenkin elokuussa selvästi Pohjantähteä kirkkaampi. Mars siirtyy elokuun alkupäivinä Härästä Kaksosten tähdistöön. Marsin tunnistaa punaisesta väristä.
Jupiter ilmestyy kesäkuun lopulla aamutaivaalle. Jupiter on Oinaan tähdistön oikeassa alakulmassa. Jupiter on kaikkia tähtiä kirkkaampi. - Kaukoputkella näkyy neljä Jupiterin kuuta ja planeetan pinnan vyöhykkeitä.
Saturnus näkyy kesäkuuhun saakka. Saturnuksen liike muuttuu taantuvasta eteneväksi kesäkuun puolivälissä hyvin lähellä gamma Virginistä. Ne näkyvät kiikarilla. - Kaukoputkella näkyvät sen komeat renkaat ja ainakin kirkkain kuu Titan.
Uranus on oppositiossa 26.9.2011 Kalojen tähdistössä. Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo noin 30:n asteen korkeudelle. Sen löytäminen tarvitsee Tähdet 2011:n karttaa s. 125 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea. Uranus on melko tähtimäinen, läpimitta 3,7 kaarisekuntia. Sitä kannattaa katsoa myös mahdollisimman suurella suurennuksella, jotta se näkyisi levynä.
Neptunus on oppositiossa 23.8.2011 Vesimiehen tähdistössä. Se on etelässä ollessaan 18 asteen korkeudella. Se ei erotu tähdistä. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2011:n karttaa s. 126 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Meteorit
Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaimmillaan noin 10 tunnissa silloin kun taivas on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aamuyöstä.
Perseidit on ehkäpä vuoden paras parvi. Meteoreja näkyy eniten 13.8. aamuyöllä. Parhaimmillaan perseidejä voi näkyä jopa 60 meteoria tunnissa, luultavasti kuitenkin vain parikymmentä. Meteoreja näkyy parhaiten 10.-13.8 maksimin ollessa 13.8. aamuyöstä. Parvi on aktiivinen 17.7.-24.8. Parven emokomeetta on Swift-Tuttle. Täysikuu haittaa havaintoja maksimin tienoilla. Parven säteilypiste on Perseuksen ja Kassiopeian välillä.
Tähtitaivas on kesällä kovin valoisa. Kesällä näkyvät vain kirkkaimmat tähdet. Juhannuksenakin näkyy kaakossa suuri "kesäkolmio", johon kuuluvat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Lounaassa näkyy Karhunvartijan Arcturus, pohjoisen tähtitaivaan kirkkain tähti. Ajomiehen Capella on pohjoisessa. Mikä on himmein tähti, joka näkyy juhannuksena? Siitä on tarkempia tietoja osoitteessa: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/saa/proj/kesarjm.html Juhannuksen tienoilla eteläisimmässä Suomessa on nähty lähes 4. magnitudin tähtiä.
Mistä saa tietoa?
Tulevasta tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Ja Ursan vuosikirja Tähdet 2011 on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Maksaa jäseniltä vain 11 euroa ja muilta 13 euroa.
Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: www.avaruus.fi/
Ursan kotisivun osoite on: www.ursa.fi/
Kirkkonummen Komeetan kotisivun kohtaan "Tähtitaivas" on koottu useita hyödyllisia taivaslinkkejä. Kotisivun osoite on: www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Seppo Linnaluoto