Aurinko
Aurinko on pohjoisimmillaan 21.6.2013 klo 8.04 (korkeus etelässä Kirkkonummella 53 astetta) ja eteläisimmillään 21.12. klo 19.11 (korkeus 7 astetta Kirkkonummella). Kevätpäiväntasaus on 20.3. klo 13.02 ja syyspäiväntasaus 22.9. klo 23.44 (korkeus etelässä 30 astetta).
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007 ja maksimiin päästäneen vuonna 2013.
Kuu
Kuu näkyy parhaiten talvipäivänseisauksen aikaan joulukuussa. Kasvava Kuu näkyy parhaiten keväällä iltataivaalla ja vähenevä Kuu parhaiten aamutaivaalla syksyllä. Kesäpäivänseisauksen aikaan kesäkuussa Kuu näkyy matalimmillaan, mutta se on toisaalta niitä harvoja taivaankappaleita, jotka näkyvät valoisalla kesätaivaalla.
Kuunpimennykset
Osittainen kuunpimennys näkyy Suomessa 25.4.2013. Pimennyksen syvimmässä vaiheessa klo 23.07 hyvin pieni osa Kuun yläreunasta on täysvarjossa. Osittainen pimennys on 22.52-23.23. Puolivarjopimennys näkyy kymmenkunta minuuttia tämän lisäksi. Kuu on kymmenen asteen korkeudella klo 23 maissa. Katso tarkemmat tiedot pimennyksestä Tähdet 2013 sivu 38.
Kuun puolivarjopimennys 19.10.2013 on syvimmillään klo 2.50. Tällöin saattaa huomata hienoista tummumista Kuun alareunalla. Katso Tähdet 2013 sivu 70.
Merkurius näkyy iltataivaalla noin 10.-20.2. matalalla länsilounaassa klo 18 maissa. Merkuriuksen voi huomata paljain silmin noin 50 minuuttia auringonlaskun jälkeen ja se laskee noin kaksi tuntia auringonlaskusta. Sen kirkkaus pienenee nopeasti. 8.2. klo 17.30 alkaen kiikarilla voi yrittää Merkuriuksen ja Marsin katsomista. Merkurius on vajaan asteen Marsin yläpuolella. Merkuriuksen kirkkaus on silloin -1,0 ja Marsin +1,2 magnitudia. Ks. Tähdet 2013 s. 24.
Merkurius näkyy iltataivaalla ainakin kiikarilla matalalla luoteessa noin 25.5.-10.6. Sen kirkkaus pienenee melko nopeasti. Parhaiten se näkyy noin 30.5. klo 23.30 neljän asteen korkeudella horisontista. Sen kirkkaus on silloin noin -0,3. Ks. Tähdet 2013 s. 42.
Aamutaivaalla Merkurius näkyy noin 30.7.-10.8. matalalla itäkoillisessa. Parhaiten se näkyy ehkä 10.8. klo 4.10 maissa neljän asteen korkeudella horisontista. Ks. Tähdet 2013 s. 56.
Aamutaivaalla Merkurius näkyy noin 15.-30.11. matalalla kaakossa. Parhaiten se näkyy ehkä 20.11. klo 7.30 maissa seitsemän asteen korkeudella horisontista. Ks. Tähdet 2013 s. 74.
Venus näkyy vuonna 2013 Suomessa todella huonosti. Venus näkyy iltataivaalla matalalla etelälounaassa marraskuun puolivälistä joulukuun loppuun. - Venus on kirkkain tähtimäinen taivaankappale.
Maa on lähinnä Aurinkoa 2.1. klo 7, jolloin sen etäisyys on 147,0 milj. km. Maa on kauimpana Auringosta 5.7. klo 18, jolloin sen etäisyys on 152,1 milj. km.
Mars näkyy aamutaivaalla heinäkuusta alkaen. Elo-lokakuussa se nousee klo 2 ja normaaliajan tultua marraskuusta lähtien klo 1. Heinäkuun loppupuolella se ohittaa Jupiterin pohjoispuolelta. Lähimmillään ne ovat 22.7. alle asteen päässä toisistaan. Kesällä Marsin kirkkaus on +1,6 ja vuoden loppuun mennessä se kasvaa +0,9 magnitudiin. Sen kirkkaus ei ole siis tänä vuonna edes kirkkaimpien tähtien veroinen. - Marsin tunnistaa punaisesta väristä.
Jupiter näkyy kaikista planeetoista vuonna 2013 parhaiten. Helmikuun alussa se on yli 50 asteen korkeudella etelässä klo 20 ja se laskee luoteeseen klo 5. Jupiter näkyy iltataivaalla toukokuuhun saakka. Se on vuoden alkukuukausina Härän tähdistössä Hyadien ja Plejadien välillä.
Aamutaivaalle Jupiter ilmestyy heinäkuussa. Syyskuussa se nousee koillisesta klo 24 ja normaaliajan alkaessa lokakuun lopussa klo 20. Joulukuun lopussa Jupiter näkyy koko yön. Se on vuoden loppupuolella Kaksosten tähdistössä. - Jupiter on aina kirkkaampi kuin yksikään tähti. Kaukoputkella tai kiikarilla näkyy Jupiterin neljä suurinta kuuta.
Saturnus nousee itäkaakosta helmikuun lopussa klo 24. Se on oppositiossa 28.4.2013. Se nousee silloin Auringon laskiessa itäkaakosta, on yön pimeimpään aikaan etelässä 18 asteen korkeudella ja laskee länsilounaaseen auringonnousun aikaan. Saturnus näkyy kesään saakka. Aamutaivaalle Saturnus ilmestyy marraskuun lopussa.
Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet. Kaukoputkella näkyvät sen komeat renkaat ja ainakin sen suurin kuu Titan.
Uranus näkyy kiikarilla, mutta se erottuu tähdistä ainoastaan suurella suurennuksella kaukoputkella. Se on oppositiossa 3.10.2013 Kalojen tähdistössä.
Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo 32 asteen korkeudelle. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2013:n karttaa s. 125 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Neptunus on oppositiossa 27.8.2013 Vesimiehen tähdistössä. Se on etelässä ollessaan 19 asteen korkeudella. Se ei erotu tähdistä. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2013:n karttaa s. 126 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea. Neptunuksen kiertoaika Auringon ympäri on 164 vuotta.
Komeetta C/2011 L4 PanSTARSS
Komeetta PanSTARSS ilmestyy länsiluoteiselle iltataivaalle maaliskuun puolivälissä. Se liikkuu suoraan kohti taivaan pohjoisnapaa Kalojen, Andomedan ja Kassiopeian tähdistöjen kautta Kefeukseen. Se lienee aluksi näkyvissä paljain silmin, mutta huhtikuussa se himmenee kiikarikomeetaksi. Katso tähtikarttaa Tähdet 2013 sivulla 39. Minor Planet Centerin päivittäiset efemeridit. Seiichi Yoshidan kartat ja valokäyrä.
Meteorit
Sporadisia eli satunnaisia meteoreja näkyy parhaimmillaan kymmenkunta tunnissa. Aamulla meteoreja näkyy enemmän kuin illalla. Syksyllä sporadisia meteoreja näkyy enemmän kuin keväällä.
Kvadrantideja näkyy 28.12.-12.1. Eniten niitä näkyi 3.1. iltayöstä. Vähenevä Kuu haittasi havaitsemista.
Perseidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy eniten 10.-13.8. Parasta havaintoaikaa on 11./12.8. ja 12./13.8. Kuu ei haittaa havaintoja maksimin aikaan. Parvi on aktiivinen 17.7.-24.8.
Geminidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy 4.-17.12. useina öinä. Aktiivisimmillaan parvi on 14.12. aamuyöstä. Lähes täysi Kuu haittaa havaitsemista maksimin aikoihin.
Tähtitaivas näyttää joka vuosi melko samanlaiselta, sillä tähtitaivaan muutokset ovat yleensä hyvin pitkäaikaisia.
Tutuin tähtikuvio useimmille ihmisille on Otava. Se on niin pohjoisessa, että se näkyy aina. Reitti Pohjantähteen kulkee seuraavasti: Otavan kahden oikeassa laidassa olevasta tähdestä vedetään viiva ylöspäin, jonka pituus on viisi kertaa tähtien välinen matka. Pohjantähti ei ole erityisen kirkas, mutta se on kuitenkin seutunsa kirkkain tähti, joten se on helppo tunnistaa.
Talvi-iltoina näkyy suunnilleen etelässä Orionin kirkas tähdistö, joka muistuttaa tiimalasia. Sen keskellä on kolmen tähden suora rivi, joka osoittaa vasemmalle alas tähtitaivaan kirkkaimpaan tähteen, Siriukseen.
Kevätiltoina on etelässä Leijonan tähdistö, joka tosiaan muistuttaa hieman makaavaa leijonaa ja sen vasemmalla puolella on Neitsyen tähdistö.
Kesäiltoina valoisan taivaan kirkkain tähtikuvio on Kesäkolmio, jonka oikeassa yläkulmassa on Vega, joka kuuluu pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin. Kolmion vasen ylätähti on Deneb ja alhaalla on Altair.
Syysiltaisin etelässä ei ole erityisen kirkkaita tähdistöjä. Eteläisellä taivaalla on suuri Pegasus-neliö, jonka vasemmasta yläkulmasta lähtee Andromedan tähtien rivi. Jos jatketaan matkaa, niin saavutaan Perseukseen ja Ajomieheen, jossa on pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Capella.
Mistä saa tietoa?
Tulevasta tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Ja Ursan vuosikirja Tähdet 2013 on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Maksaa jäseniltä vain 11 euroa ja muilta 13 euroa.
Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: http://www.avaruus.fi/
Ursan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/
Kirkkonummen Komeetan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Seppo Linnaluodon kotisivu: http://www.ursa.fi/~linnaluo
Seppo Linnaluoto