Osittainen kuunpimennys 31.12.
Vuoden päättää osittainen kuunpimennys. Kuusta joutuu Maan täysvarjoon hyvin pieni osa (8 %) Kuun eteläreunaa. Kuu on osittain pimentyneenä klo 20.52-21.54. Pimennys on syvimmillään kl0 21.23. Puolivarjopimennyksestä näkyy ainakin 10 minuuttia, siis noin 20.40 alkaen ja 22.10 saakka.
Aurinko
Aurinko on pohjoisimmillaan 21.6. klo 8.46 ja eteläisimmillään 21.12. klo 19.47. Kevätpäiväntasaus on 20.3. klo 13.44 ja syyspäiväntasaus 23.9. klo 0.19.
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007 ja maksimiin päästäneen vuonna 2012. Vaikka pilkkujen määrä on nousussa, tänäkin vuonna lienee jaksoja, jolloin ei ole ainuttakaan pilkkua näkyvissä.
Kuu
Kuu näkyy parhaiten talvipäivänseisauksen aikaan joulukuussa. Kasvava Kuu näkyy parhaiten keväällä iltataivaalla ja vähenevä Kuu parhaiten aamutaivaalla syksyllä. Kesäpäivänseisauksen aikaan kesäkuussa Kuu näkyy matalimmillaan, mutta se on toisaalta niitä harvoja taivaankappaleita, jotka näkyvät valoisalla kesätaivaalla.
Merkurius näkyy länsiluoteisella iltataivaalla noin 15.4.-1.5. Se ilmestyy taivaalle noin tunti auringonlaskun jälkeen ja näkyy sen jälkeen noin tunnin ajan mikäli näkyvyys on horisonttiin asti. Parhaiten Merkurius näkyy noin 20.4. klo 22 maissa. Ks. Tähdet 2009 s. 34. Keväisin iltataivaalla Merkurius näkyy parhaiten näkyvyyskautensa alussa, sillä sen kirkkaus pienenee nopeasti.
Itäisellä aamutaivaalla Merkurius näkyy noin 30.9.-15.10. klo 7 maissa. Parhaiten Merkurius näkyy näkyvyyskautensa lopussa. Ks. Tähdet 2009 s. 62.
Venus näkyy vuonna 2009 verrattain hyvin. Se näkyy maaliskuun puoliväliin saakka iltataivaalla ja heinäkuusta marraskuun alkuun saakka aamutaivaalla. - Venus on planeetoista kirkkain.
Maa on lähinnä Aurinkoa 4.1. klo 17, jolloin sen etäisyys on 147,0 milj. km. Maa on kauimpana Auringosta 4.7. klo 5, jolloin sen etäisyys on 152,1 milj. km.
Mars ilmestyy aamutaivaalle heinäkuussa. 10.8. se nousee noin klo 24 ja lokakuussa noin klo 23. Joulukuun puolivälissä kirkas Mars nousee klo 20. Marsin tunnistaa punaisesta väristä. Etäisyyden pienentyessä Mars kirkastuu huomattavasti. Mars saapuu oppositioon 29.1.2010.
Jupiter näkyy matalalla. Se on oppositiossa 14.8.2009, jolloin se näkyy koko yön. Se on Kauriin tähdistössä. Jupiter näkyy koko loppuvuoden iltataivaalla noin 15 asteen korkeudella. - Jupiter on aina kirkkaampi kuin yksikään tähti.
Saturnus näkyy hyvin koko alkuvuoden 2009. Se on oppositiossa 8.3.2009, jolloin se näkyy koko yön. Aamutaivaalle se ilmestyy lokakuussa. Saturnus on alkuvuonna Leijonan tähdistössä ja loppuvuonna Neitsyessä. - Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet.
Uranus näkyy kiikarilla, mutta se erottuu tähdistä ainoastaan suurella suurennuksella kaukoputkella. Se on oppositiossa 17.9.2009 Kalojen tähdistön eteläosassa. Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo 27:n asteen korkeudelle. Sen löytäminen tarvitsee Tähdet 2009:n karttaa s. 123 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Meteorit
Sporadisia eli satunnaisia meteoreja näkyy kymmenkunta tunnissa. Aamulla meteoreja näkyy enemmän kuin illalla. Syksyllä sporadisia meteoreja näkyy enemmän kuin keväällä.
Kvadrantideja näkyy 1.-5.1. Eniten niitä näkyy 3./4.1.
Perseidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy eniten 10.-13.8. Parhaiten niitä näkyy 12. ja 13.8. välisenä yönä.
Geminidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy 7.-17.12. useina öinä. Aktiivisimmillaan parvi on aamulla 14.12.
Tähtitaivas näyttää joka vuosi melko samanlaiselta, sillä tähtitaivaan muutokset ovat yleensä hyvin pitkäaikaisia.
Tutuin tähtikuvio useimmille ihmisille on Otava. Se on niin pohjoisessa, että se näkyy aina. Reitti Pohjantähteen kulkee seuraavasti: Otavan kahden oikeassa laidassa olevasta tähdestä vedetään viiva ylöspäin, jonka pituus on viisi kertaa tähtien välinen matka. Pohjantähti ei ole erityisen kirkas, mutta se on kuitenkin seutunsa kirkkain tähti, joten se on helppo tunnistaa.
Talvi-iltoina näkyy suunnilleen etelässä Orionin kirkas tähdistö, joka muistuttaa tiimalasia. Sen keskellä on kolmen tähden suora rivi, joka osoittaa vasemmalle alas tähtitaivaan kirkkaimpaan tähteen, Siriukseen.
Kevätiltoina on etelässä Leijonan tähdistö, joka tosiaan muistuttaa hieman makaavaa leijonaa ja sen vasemmalla puolella on Neitsyen tähdistö.
Kesäiltoina valoisan taivaan kirkkain tähtikuvio on Kesäkolmio, jonka oikeassa yläkulmassa on Vega, joka kuuluu pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin. Kolmion vasen ylätähti on Deneb ja alhaalla on Altair.
Syysiltaisin etelässä ei ole erityisen kirkkaita tähdistöjä. Eteläisellä taivaalla on suuri Pegasus-neliö, jonka vasemmasta yläkulmasta lähtee Andromedan tähtien rivi. Jos jatketaan matkaa, niin saavutaan Perseukseen ja Ajomieheen, jossa on pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Capella.
Mistä saa tietoa?
Tulevasta tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Ja Ursan vuosikirja Tähdet 2009 on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Maksaa jäseniltä vain 10 euroa ja muilta 12 euroa.
Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: http://www.avaruus.fi/
Ursan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/
Kirkkonummen Komeetan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Seppo Linnaluodon kotisivu: http://www.ursa.fi/~linnaluo Sinne laitetaan myös työväen/kansalaisopiston tähtikurssin tiedotuksia.
Seppo Linnaluoto
