Komeetan pyrstö

Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsentiedote No 1/00

Tiedotteemme
Haku päällä
Hallitus
Puheenjohtajan palsta
Tietoa tulevista tapahtumista
Esitelmiä
Tähtitieteen kurssi
Syksyn planeetat
Linkkejä tähtitieteeseen ja avaruuteen
Muinaista tähtitiedettä
Komeetta Kirkkonummipäivillä
Kuvia Kirkkonummipäivillä


Tiedotteemme

Tässä on yhdistyksemme ensimmäinen jäsentiedote. Näitä tiedotteita on tarkoitus julkaista tarvittaessa, siis useita kertoja vuodessa. Komeetan pyrstö postitetaan jokaiselle jäsenelle kotiin. Tarvittaessa tämä on saatavissa myös Word-tiedostona.

Toimin näin alussa "tiedotevastaavana" ja yhteystietoni ovat:
Kotiosoite Kettutie 9
02400 Kirkkonummi
Sähköposti Kettutie@dlc.fi
Kotipuhelin 09-298 96 03
Työpuhelin 09-476 50 649

Otan vastaan tekstejä, kuvia, ideoita, ruusuja ja risuja.

Heikki Marttila

Haku päällä

Etsimme tiedotteen tekijäksi sopivaa henkilöä tai sopivia henkilöitä. Tehtävä sopii esimerkiksi nuorelle henkilölle, joka haluaa tulevaisuudessa ansaita elantonsa tiedottamisen tai lehtityön alalta. Halukkaat ilmoittautukoon puheenjohtajalle.

Yhdistyksen hallitus ja heidän yhteystietonsa

Puheenjohtaja Aarno Junkkari
Eerikinkallio 2 B 10
02400 Kirkkonummi
aarno.junkkari@meckelborg.fi
puh. 2987406 k, 050-3380687

Varapuheenjohtaja Mikko Mannonen
Eerikinkallio 6 B 24
02400 Kirkkonummi
MIKKO.MANNONEN@DATEX-OHMEDA.COM
puh. 040-5410253

Sihteeri Seppo Linnaluoto
Framnäsintie 2 E 21
02430 Masala
linnaluo@ursa.fi
puh. 2977001 k, 040-5953472

Varainhoitaja Harry Rabb
Brontie 6 D 19
02400 Kirkkonummi
harry.rabb@lmf.ericsson.se
harry.rabb@piuha.net
puh. 2952405 k, 040-5805827

Heikki Ruonaniemi
Överbyntie 182
02400 Kirkkonummi
heikki.ruonaniemi@iobox.com

varajäsen
Markku af Heurlin
Samkullantie 6
02400 Kirkkonummi
mafheurl@helsinki.fi


Puheenjohtajan palsta

Reilut kolme kuukautta yhdistyksen taivalta on takana.

Ensimmäinen julkinen esiintyminenkin on tehty: Kirkkonummipäivät sujuivat hienosti, mistä kiitos lankeaa ensisijaisesti sille porukalle, joka hoiti järjestelyt. Oli myös mukavaa nähdä siellä jäseniämme, kokonaisia jäsenperheitä, jotka mm. planetaariokäynnillään tukivat hienosti yhdistyksemme toimintaa.

Voin hyvin todeta, että "organisaatiomme" toimii. Kirkkonummipäivien järjestelyt - vaikkei tämä nyt mikään hirmuinen haaste ollutkaan - tuottivat ihan hienon esiintymistilaisuuden. Yleisö näki kaukoputkia, auringonpilkkuja ja pääsi vielä planetaarioonkin. Meiltä löytyy vastuunkantajia, ei vielä välttämättä isompiin ponnisteluihin, mutta kuitenkin. Hieno homma!

Kesän aikana olemme kokoontuneet pari kertaa. Toimintamme on kaikin puolin käynnistynyt mukavasti. On toki paljolti Sepon (Linnaluoto) ansiota, että meillä on jopa luentosarja syksyksi! Etenkin yhdistyksen alkutaipaleella Sepon kokemuksesta on ollut korvaamaton hyöty.

Ja mikä hienointa, jäsenmäärämme on jo tiettävästi 61! Tällä yhdistyksellä oli ihan selvästi sosiaalinen tilaus Kirkkonummella.

Miksi olemme tällaisen yhdistyksen perustaneet?

Itselleni valkeni vuosien mittaan, ettei Helsingin Ursa tai muutkaan lähitienoiden yhdistykset voineet palvella tarpeitani. Kaipasin kerhotilaa, jossa voisin väsätä kaukoputkieni kanssa. Vain yhdistyksen avulla tällainen haave voi joskus vielä toteutuakin. Sama pätee unelmaan isommasta kaukoputkesta, johon olemmekin jo hakeneet kohdeavustusta kunnalta. Sen suhteen ei kuitenkaan kannata vielä olla turhan optimistinen. Joka tapauksessa, tavoiteltavaa riittää.

Olemme nyt hyvässä alkuvauhdissa ja Komeetalla menee lujaa! Toivon todella, ettei vauhti hiivu. Jatko riippuukin paljolti siitä, mitä te - jäsenet - teette ja haluatte. Yhdistys ei harrasta tähtitiedettä puolestanne. Tulkaa siis mukaan tapaamisiimme, osallistukaa vuosikokoukseen, käykää näillä syksyn hienoilla luennoilla!

Aarno Junkkari
Komeetan puheenjohtaja

Tietoa tulevista tapahtumista

Esitelmiä tähtitieteestä

Tähtitieteellinen yhdistys Kirkkonummen Komeetta järjestää tänä syksynä joka kuukausi esitelmiä jäsenille ja yleisölle.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa järjestää myöskin Helsingissä joka kuukausi esitelmän tähtitieteestä, mutta ne tuntuvat olevan liian kaukana kirkkonummelaisten kannalta.

Kaikki Komeetan esitelmöitsijät ovat Helsingin yliopistosta. Tämä johtuu osaksi siitä, että tähtitieteellinen asiantuntemus keskittyy sinne, osaksi siitä, että Yliopistolla on oma esitelmien rahoitusjärjestelmä. Niinpä loka-joulukuun esitelmät rahoittaa Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta.

Syyskuun esitelmän pitää fil. tri Jukka Piironen Yliopiston Tähtitieteen laitokselta. Hän on erikoistunut aurinkokunnan tutkimukseen, joten esitelmän aiheena on Asteroidit ja komeetat. Esitelmä pidetään keskiviikkona 13.9. klo 18 Koulukeskuksen Yläasteen auditoriossa. Kaikkia esitelmiä kuulemaan on vapaa pääsy. Kaikki syksyn esitelmät ovat samassa paikassa.

Aurinkokunnassamme on yhden tähden (Auringon) ja yhdeksän planeetan lisäksi runsaasti asteroideja eli pikkuplaneettoja ja komeettoja. Asteroideja on luetteloitu jo 10.000. Ne ovat pääasiassa Marsin ja Jupiterin ratojen välillä. Viime vuosina on löydetty n. 50 asteroidia Neptunuksen radan takaa aurinkokunnan ulko-osista. Ne muodostavat ns. Kuiperin vyöhykkeen.

Komeetat ovat hyvin soikeilla radoilla. Ne tulevat aina joskus Auringon lähelle ja niille muodostuu tällöin pitkä pyrstö. Ne saattavat tällöin olla taivaan loistavimpia ilmestyksiä.

Lokakuussa esitelmän pitää fil. maist. Panu Muhli Yliopiston Tähtitieteen laitokselta. Aiheena on Aktiiviset galaksiytimet. Aika on keskiviikkona 11.10. klo 18.

Aktiiviset galaksiytimet ovat maailmankaikkeuden jännittävimpiä asioita. Niitä ovat mm. Seyfertin galaksit, radiogalaksit ja kvasaarit, maailmankaikkeuden kirkkaimmat kohteet. Niitä selitetään mallilla, jossa galaksiytimen muodostaa supermassiivinen musta aukko.

Marraskuun esitelmän pitää dosentti Jouni Niskanen Yliopiston Fysiikan laitokselta. Hän esitelmöi aiheesta Alkuräjähdyksestä ikuisuuteen - maailmankaikkeuden historiaa. Aika on keskiviikkona 8.11.klo 18.

Kaukaisten galaksien etäisyys kasvaa. Siis menneisyydessä galaksien etäisyys on ollut pienempi. Lopulta menneisyydessä maailmankaikkeuden aine on ollut yhdessä pisteessä. Tämä hetki on ollut ehkä 10-25 miljardia vuotta sitten. Esitelmässä tarkastellaan, mitä on tapahtunut tämän ns. alkuräjähdyksen jälkeen.

Marraskuun esitelmän jälkeen on Komeetan sääntömääräinen syyskokous jäsenille. Siellä mm. valitaan uusihallitus ja päätetään vuoden 2001 jäsenmaksuista, talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta.

Joulukuun esitelmän pitää dosentti Juhani Huovelin Yliopiston Tähtitieteen laitokselta. Hän esitelmöi aiheesta Auringon ja tähtien elämänkaari. Aika on keskiviikko 13.12. klo 18.

Aurinko syntyi noin viisi miljardia vuotta sitten tähtienvälisen aineen pilvestä. Aurinko on nyt elämänsä puolivälissä. Valtaosassa tähden elämää vety muuttuu heliumiksi tähden ytimessä. Kun vety aikanaan loppuu, tähdestä tulee punainen jättiläinen. Auringosta tulee sen jälkeen planetaarinen sumu ja valkoinen kääpiö. Raskaammat tähdet räjähtävät supernovina ja niistä tulee neutronitähtiä (jotka näkyvät pulsareina) tai mustia aukkoja.

Seppo Linnaluoto

Tähtitieteen kurssi

Kansalaisopissa alkaa tähtitieteen kurssi maanantaina 2.10. klo 18 ja kestää 10 tuntia. Hinta 60 mk. Kurssin luennoitsijana on Seppo Linnaluoto. Kurssi on Koulukeskuksen A-talossa. Etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Kurssimaksu 60 mk maksetaan ensimmäisellä opintokerralla. Kurssilaiset otetaan vastaan siinä järjestyksessä kuin he tulevat paikalle.

Syksyn planeetat

Jupiter ja Saturnus ovat mainiosti näkyvissä ensi kevääseen saakka. Kaukoputkella katsottuna planeetat ovat kaikkein mielenkiintoisimmat. Jupiterin pinnalla näkyy vyöhykkeitä ja sen neljä kuuta kiertää planeettaa. Saturnuksella taas on renkaat, ja sen kuista näkyy yksi tai enemmän riippuen kaukoputken koosta ja olosuhteista.

Syyskuun alussa Jupiter ja Saturnus nousevat noin klo 22 koillisesta. Klo 24 aikaan planeetat näkyvät jo yli 10 asteen korkeudella itäkoillisessa. Saturnus on yli 10 astetta kirkkaan Jupiterin oikealla puolella. Jupiter on taivaan kirkkain tähtimäinen kohde. Saturnus on myös kirkas, suunnilleen yhtä kirkas kuin Lyyran Vega tai Ajomiehen Capella.

Lokakuun alussa Jupiter ja Saturnus nousevat klo 20 maissa koillisesta. Mars näkyy aamulla, se nousee koko syksyn klo 4 aikaan koillisesta. Venus ilmestyy marraskuun puolivälissä iltataivaalle.

Seppo Linnaluoto

Linkkejä tähtitieteeseen ja avaruuteen:
Koonneet Ville Marttila, Seppo Linnaluoto ja Mikko Olkkonen

Kotimaisia linkkejä:

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa:
http://www.ursa.fi/

Kirkkonummen Komeetta:
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/

Teksti-TV:n Taivaankansisivut:
http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/?PAGE=595

Tähtitieteen harrastuksen kansallinen kotisivu:
http://www.funet.fi/pub/astro/html/index.html

Freenetin avaruussivu:
http://www.freenet.hut.fi/avaruus/

Helsingin yliopiston Observatorio:
http://www.astro.helsinki.fi/index2.html

Ulkomaisia linkkejä:

Hubble-avaruusteleskoopin parhaita kuvia:
http://www.seds.org/hst/hst.html

Hubble teleskoopin ottamia kuvia:
http://oposite.stsci.edu/pubinfo/pictures.html

Avaruusasioiden yleissivu:
http://www.spacer.com/

Hubble teleskoopin ottamia kuvia:
http://oposite.stsci.edu/pubinfo/pictures.html

Pelkäätkö, että MIR syöksyy takapihallesi? Voit tarkkailla MIR:in sijaintia täällä
http://liftoff.msfc.nasa.gov/temp/mir_loc.html

Uutisia:
http://science.nasa.gov/headlines/ssn.stm

Nasan aloitussivu:
http://www.nasa.gov/

Kuvia eri planeetoista ja kuista:
http://photojournal.jpl.nasa.gov/

Kuvia Marsista ja tietoa Mars-ohjelmista:
http://mars.jpl.nasa.gov/

Lukijapalsta

Muinaista tähtitiedettä

Ensimmäisen kosketuksen tähtitieteen asioihin sain kansalaiskoulussa 60-luvulla. Koulu toimi 1800-luvulla rakennetussa yhteiskoulun rakennuksessa. Rakennus oli aikansa edustaja: käytävät olivat hämärät ja rakennuksen katolla oli kaksi kirkontornimaista tornia. Ei kuitenkaan tähtikatseluun. Tässä koulussa oli oma, tyypillinen haju, eli siellä haisi vanhalle kansakoululle. Fysiikan tunnin tähtitieteen osuudesta minulle on jäänyt mieleen, että avaruudessa on kiinto- ja kiertotähtiä. Näihin viimeisiä sanotaan nykyisin planeeoiksi, eli niitä ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars...

Seuraava kosketus tähtitieteeseen tapahtui myös paikassa, jossa haisi vanhalle kanskoululle. Paikka oli entinen opettajaseminaarin rakennus. Kun opettajien tuotanto siellä oli lopetettu ja päätetty käynnistää 70-luvulla tietokonettaitajien valmistaminen, niin pyrin opinahjoon oppilaaksi.

Seminaarin peruja oli kirjasto, jonka hyllyillä oli kirjojen lisäksi yksi peilikaukoputki. Putki oli 50 senttimetrinen, pituudeltaan. Putki oli lähinnä opetuksen havaintoväline, jonka ominaisuudet olivat hyvän kiikarin luokkaa. Sain luvan lainata tätä kaukoputkea. Tiirailin sillä muutamana talvi-iltana kuuta ja totesin, että kuussa on kraatereita ja että tähtitieteen harrastaminen vaatii lämpimät kuteet.

Komeetta Kirkkonummi-päivillä

Tähtitieteilijät ovat vaatimatonta porukkaa, se huomattiin koulukeskuksen pihalla, jossa yhdistyksemme jäseniä näytti yleisölle auringonpilkkuja. Nämä pilkut tosiasiassa ovat maapallon kokoisia "häiriöitä" auringon pinnalla.

Pihalle oli tuotu muutama kaukoputki, joilla uteliaat pääsivät katsomaan opastetusti ja valvotusti auringoa.

Koulukeskuksen liikuntasalissa Seppo Linnaluoto havainnollisti Ursan planetaariossa tähtitaivasta ja sen tapahtumia. Lauantaipäivän kaikki neljä esitystä olivat likimain loppuunmyytyjä, eli planetaarion kattoon tuijotti 88 henkeä.

Esitykset ja kirjamyynti tuotti liki 1500 mk:n tuoton.


Komeetan osasto Kirkkonummipäivillä. Edessä toinen kaukoputkista, jolla katsottiin Aurinkoa. Katoksen alla kirjamyyntiä ja esitteiden jakoa.

Toinen Komeetan osastolla olleista kaukoputkista, jolla katsottiin auringonpilkkuja.
Kirjoja myytiin. Vasemmalta Sippe ja Heikki Ruonaniemi, oikealla Harry Rabb, yhdistyksen varainhoitaja.
Auringonpilkkuja katsomassa. Vasemmalla Harry Rabb. Kaikki kuvat Seppo Linnaluoto.