8.6. klo 8.19-14.22 Venus ylittää Auringon pinnan. Kukaan nykyään elävä ihminen ei ole nähnyt edellistä kertaa, sillä edellinen kerta oli 1882.
Siis Venus koskettaa Auringon itäreunaa klo 8.19.02. Venus on kokonaan Auringon edessä 19 minuuttia 39 sekuntia myöhemmin. Venus on lähinnä Auringon keskipistettä klo 11.20. Venus on tuolloin 10,7 kaariminuutin päässä Auringon keskipisteestä (Auringon kiekon läpimitta on noin 30 kaariminuuttia). Venus poistuu kokonaan Auringon lounaisreunan edestä klo 14.21.47.
Tapauksia sattuu kahteen otteeseen vähän yli sadassa vuodessa. Seuraavan kerran Venuksen ylikulku on 5.-6.2012. Sekin näkyy Euroopassa.
1700-luvulla Venuksen ylikulkuja yritettiin käyttää etäisyyden määräämiseen Aurinkoon. Tähän tarvittiin useita ylikulkuaikojen määräyksiä eri puolilla maapalloa. Mm. kapteeni James Cookin laivamatkojen yhtenä tarkoituksena oli Venuksen ylikulun havaitseminen vuonna 1769.
Ruotsin valtakunnassa vuonna 1761 tehtiin Venuksen ylikulkuaikojen havaintoja yhdeksällä, ja vuonna 1769 kuudella paikkakunnalla. Suomen Turussa Johan Justander havaitsi molempia ylikulkuja, jälkimmäistä havaitsi myös Jacob Gadolin. Anders Planman havaitsi kumpaakin ylikulkua Kajaanissa. Kajaanin pituusasteen hän määräsi auringonpimennyksen ja Jupiterin kuiden avulla.
Turussa oli käytettävissä 20 jalan polttovälinen kaukoputki. Kajaanissa Planman käytti 21 jalan pituista kaukoputkea. On muistettava, että kaukoputken oli oltava pitkä, sillä objektiivina oli yksinkertainen kromaattinen linssi. Akromaattinenkin objektiivi oli juuri keksitty, jollainen Planmanilla olikin käytössään Kajaanissa.
Planman kokosi Ruotsin havainnot ja julkaisi ne useissa julkaisuissa. Hän sai tulokseksi molemmissa tapauksissa Auringon horisontaaliseksi parallaksiksi 8,2 kaarisekuntia (oikea arvo on 8,8 kaarisekuntia). Toivottua tarkkuutta Venuksen ylikulut eivät kuitenkaan antaneet, sillä Venuksen ilmakehä taittaa Auringon valoa niin, että kontaktin hetkiä ei voi kyllin tarkasti havaita.
Seppo Linnaluoto