Aktiiviset galaksiytimet ovat maailmankaikkeuden jännittävimpiä kohteita. Niitä ovat mm. Seyfertin galaksit, radiogalaksit ja kvasaarit, maailmankaikkeuden kirkkaimmat kohteet.
Aktiiviset galaksiytimet ovat sellaisia galakseja, joissa ydinosa on
kirkkaampi kuin koko muu galaksi.
1940-luvulla Carl Seyfert löysi galakseja, joilla oli erityisen kirkas
pistemäinen keskusydin. Niitä ruvettiin löytäjänsä mukaan nimittämään Seyfertin
galakseiksi.
Radiogalaksit ovat nimensä mukaisesti galakseja, joista tulee radiosäteilyä. Radiosäteilyn voimakkuus on tyypillisesti samaa luokaa kuin galaksin kirkkaus näkyvässä valossa. Voimakkaalle radiogalaksille tyypillinen on kaksoisrakenne, havaitun galaksin kahden puolen laaja radiosäteilyn alue. On olemassa myös "hännällisiä" radiogalakseja, joissa radiosäteily tulee pääasiassa galaksin toiselta puolelta.
Ensimmäinen kvasaari löydettiin vuonna 1963. Kvasaareille on tyypillistä, että ne näyttävät tähdiltä, ne ovat usein radiolähteitä ja niillä on voimakas spektriviivojen punasiirtymä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat hyvin kaukaisia kohteita, kaukaisempia kuin kirkkaimmat normaalit galaksit. Kvasaarien kirkkaus vaihtelee nopeasti, jopa muutamassa vuorokaudessa. Tämä merkitsee sitä, että säteilevä alue on vain aurinkokunnan kokoluokkaa.
Uudemmat havainnot ovat paljastaneet kvasaarien ympäriltä normaalin galaksin. Siis myös kvasaarit ovat aktiivisia galaksiytimiä.
Ainoa selitys aktiivisille galaksiytimille on, että niissä on supermassiivinen musta aukko, jonka massa on 10 miljoonasta miljardiin auringon massaan. Aktiivisen ytimen energialähteenä on gravitaatioenergia, joka vapautuu kaasun kertyessä mustaan aukkoon. Tämä on hyvin tehokas energiantuottomenetelmä, jossa suuri osa aineesta muuttuu energiaksi.
Myös oman galaksimme Linnunradan keskustassa on n. kahden miljoonan auringon massainen musta aukko. Se on kuitenkin nykyään hiljainen, sillä mistään ei enää riitä ainetta siihen. Naapurigalaksissamme Andromedassa on 30 miljoonan auringon massainen musta aukko, joka on myös hiljainen. Mutta kaukaisessa menneisyydessä ne eivät ehkä ole olleet hiljaisia, vaan aktiivisia.
Seuraava esitelmä Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa on keskiviikkona 8.11. klo 18, jolloin dosentti Jouni Niskanen esitelmöi aiheesta "Alkuräjähdyksestä ikuisuuteen - maailmankaikkeuden historiaa". Paikka on Kirkkonummen kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen auditorio. Vapaa pääsy.
Seppo Linnaluoto