"Elämä maapallolla voi olla ainutlaatuista"


Helsinki, 10.1.2001 (STT) Unohda tieteisfantasiat Maata terrorisoivista ulkoavaruuden kuvatuksista, unohda pienet vihreät marsilaiset! Maapallon ulkopuolella saattaa olla - ja hyvin todennäköisesti onkin - elämää, mutta tuskin älykästä sellaista.

Tieteen päivillä Helsingissä keskiviikkona esitetty arvio romuttaa hentoisetkin toiveet uusien
sivilisaatioiden löytymisestä. Tähtitieteen professori Ilkka Tuominen Oulun yliopistosta uskoo, että korkeamman tason elämä eli eläin- ja kasvikunta sellaisena kuin me sen tunnemme, saattaa olla jopa ainutlaatuista.

- Viimeaikainen tutkimus tukee sitä olettamusta, että mikrobitasoista elämää voi esiintyä samanlaisissa olosuhteissa myös muilla oman tai toisten aurinkokuntien planeetoilla. Sen sijaan älykkäämmän elämän syntymiseen vaaditaan ehtoja, joita näillä näkymin mikään tunnettu planeetta ei täytä, Tuominen epäilee.

Tuominen purkaa käsityksiään elämän epätodennäköisyydestä oman planeettamme Maan syntyhistorialla. Maa on sattunut kehittymään sopivan lähelle sopivankokoista keskustähteään Aurinkoa. Lisäksi lähistöllä kiertää giganttinen "turvamies" Jupiter, joka suojaa vihreää kotiplaneettaamme ulkoavaruuden pommittajilta, meteoriiteilta.

- Viime vuosikymmenien merkittävimpiin löytöihin kuuluvat noin 40 aurinkokuntamme ulkopuolista planeettakuntaa. Usein löydöt tulkitaan niin, että muita Maan kaltaisia planeettoja voisi esiintyä maailmankaikkeudessa. Tosiasiassa yksikään niistä ei muistuta omaa aurinkokuntaamme, Tuominen kritisoi.

Tähdellä iso rooli

Yrityksen puutteesta löytää meidän kaltaistamme älyä ulkoavaruudesta ei voi ihmiskuntaa syyttää. SETI-projekti on jo 16 vuoden ajan etsinyt radioteleskoopeilla vihjettä elämästä avaruudessa, mutta mitään ei ole kuulunut.

Tavalliset suomalaiset ovat ladanneet tietokoneidensa näytönsäästäjiin SETIn ohjelman, jolla seulotaan ulkoavaruuden signaaleja. Kaikkiaan projektiin ottaa tälläkin hetkellä osaa yli 2,6 miljoonaa käyttäjää. Tuomisen mukaan kannattaa edelleenkin pitäytyä oman kotiplaneettamme historiassa ja kaivaa sieltä todennäköisyyksiä Maan ulkopuolisen elämän olemassaololle.

- Keskustähden, kuten meidän oma Aurinkomme, täytyy elää riittävän pitkään ja loistaa riittävän kirkkaasti, jotta sen ympärille syntyisi Maan kaltainen planeetta. Vain pieni osa tähdistä sattuu massaltaan elämälle suotuisaan alueeseen, professori toteaa.

Tuominen lisää ehtoihinsa planeetan vakaan lämpötilan ja hiilidioksidin määrän. Mistä löytyisi planeetta, jonka termostaatti on pysynyt 4,5 miljardia vuotta hämmästyttävän vakaana, tiedemies ihmettelee.

- Elämän synnylle vaaditaan -50..+50 asteen lämpötilarajat, joten asuttavat vyöhykkeet ovat kaikkialla kapeita. Lisäksi planeetta tarvitsee sopivan määrän raskaita alkuaineita, nestemäisen metalliytimen ja mannerlaattojen syntyyn vaadittavan kehityksen, Tuominen väittää.

Täystuho uhkana

Vaikka kaikki ehdot elämälle ulkoavaruudessa täyttyisivätkin, ei vieras äly siltikään olisi täysin turvassa. Katastrofit koettelisivat sukulaisplaneettaamme kuten Maatakin ammoisina aikoina. Ilman hiilidioksiditasapainon järkkyminen tai pienkappaleiden törmäys voi katkaista lupaavasti alkaneen kehityksen.

- Historiansa aikana Maa on ollut jatkuvien tuhoisien pienkappaleiden pommitusten kohteena. Esimerkiksi dinosaurusten kuoleman aiheutti luultavasti suuren meteoriitin törmäys Meksikoon, Tuominen sanoo.

STT-ESSI KÄHKÖNEN