Pääsiäishavaintoja Nyrölän
tornilla
Jyväskylän Siriuksen jäsenenä olen ollut
nyt toista vuotta. Samaten Nyrölän tornin avaimen on
ollut hallussani jo vuoden verran. Syksyllä 1999 osallistuin
Nyrölän tornilla kaukoputkenkäyttökurssille
joka innosti aktivoimaan myös oman avaimen käyttöä.
Mutta Tampereelta (nykyinen asuinpaikkani) käsin ei Keski-Suomeen
niin vain lähdetäkään (selityksenä 'etäjäsenyydelleni'
on se että vanhempani asuvat Petäjävedellä,
josta taas on vain 15 minuutin ajomatka Nyrölän tornille).
No kuitenkin, syksyn ja talven aikana kuitenkin olin useaan otteeseen
ja Petäjävedellä ja sään salliessa soitin
Marko Moilaselle, ystävälliselle sielulle joka
oli lupautunut lähtemään henkiseksi tueksi tornille.
Onni ei kuitenkaan ollut myötäni; joko tornilla oli
havaintosessio menossa tai sitten sää kuitenkin muuttui
epäsuosiolliseksi. Muistan eräänkin kerran kun
olin jo menossa tornille (sää oli aivan kirkas), kun
matkalla taivaan pikkuhiljaa peittivät ensin revontulet
ja sitten pilvet.
Lopulta...
Pääsiäisenä lopulta tärppäsi.
Jo perjantaiyönä menin tornille ja silloin sain seurata
(professoreiden;) Markon ja Arton havaitsevan IY Ursae Majoris-pimennysmuuttujaa.
Homma oli mielenkiintoisen näköistä mutta mieleni
teki edelleen päästä havannoimaan visuaalisesti,
näkemään miltä tähtitaivaan ihmeet näyttäisivät
16-tuumaisen putken avulla omin silmin katsottuna.
Niinpä sitten tulin myös seuraavana yönä.
Puolenyön tietämissä olinkin jo saanut putken
havaintokuntoon kun rupesin miettimään että mitähän
tällä voisi katsoa. Ja luonnolliselta valinnalta, Kokkolan
Capellan jäsenenä (ja nykyisenä kunniajäsenenä),
tuntui aloittaa Ajomiehen tähdistön avonaisilla tähtijoukoilla.
Sen verran tietotekniikasta nautin että tuntui mukavalta
vain syöttää M36, M37 ja M38 ja antaa putken pyörähtää
oikeisiin koordinaatteihin. Upeitahan ne olivat mutta entäs
galaksit ? Siispä seuraavaksi M81 ja M82. Hienoa oli
ensimmäistä kertaa nähdä nämäkin
omin silmin.
Mitä kaikkea sitten näin ? Kaikenkaikkiaan näin
parin tunnin aikana 13 Messierin kohdetta. Hienoimmilta näyttivät
M51-galaksi josta näkyi seuralainen ja jopa kierteishaaroja
sekä varsinkin M13 joka oli kuin kokoelma jalokiviä.
Ensimmäistäkään pääsiäisnoitaa
ei näkynyt, mutta useampia satelliitteja vilahteli näkökentän
poikki.
Loppuyöstä paikalle saapui myös pari tähtitaivaan
ihmeistä kiinnostunutta ihmistä joille sitten pidettiin
pienimuotoinen tähtinäytös.
Lopulta oli aika poistua. Putki pakettiin ja paikat kuntoon ja
tyytyväisin mielin saatoin ajella kotiinpäin ja höyhensaarille.
Nälkä kasvaa syödessä
Mitä siis tämän jälkeen ? Jotenkin luonnolliselta
ajatukselta on tuntunut sellainen että jospa alkaisi bongaamaan
nuo Messierin 110 kohdetta. Jotkuthan niistä vaativat hieman
eteläisempää havaintopaikkaa, mutta ehkäpä
jollekin etelänmatkalle voisi ottaa jonkin havaintovälineen
mukaan.
Seuraava projekti syksyllä voisi olla myös valokuvaus
(joko digitaalisesti tai perinteisesti filmille). Olisipa mukava
ikuistaa nuo Ajomiehen kohteet (ja muutkin Messierin kohteet)
myös muiden nähtäväksi.
Mutta visuaalisia havaintoja suunnittelen tekeväni jatkossakin.
Verrattuna tietokoneen ruudulla näkemiseen omin silmin havainnoinnissa
on edelleen oma viehätyksensä. Toivottavasti Nyrölän
tornia käytetään jatkossa myös tähän
wanhanaikaiseen tyyliin.
Paluu ilmoitussivulle |