Tällä kertaa pakkasin Celestronin + muut varusteet
autoon ja suunnistin Kangasalle Jorma Mäntylän kotipihalle.
Tavoitteena oli vertailla sekä valosaasteen vaikutusta kuvaukseen
kuin myös tehdä pientä vertailua venäläisen
TAL-200K-putken ja Celestronin C8-SGT:n välillä.
Ero pimeän Kangasalan taivaan ja Tampereen Niihamaan
(joka sekään ei ole hassumpi paikka Tampereen havaintopaikaksi)
oli valtava - eroa oli kuin...no yöllä ja päivällä.
Käytännössä eron huomasi valokuvista siten
että Niihamaan kuvissa maksimivalotusaika on 25-30 sekuntia
(pidemmillä ajoilla kuvaan tulee jo valonkajoa) kun taas
Kangasalla 60 sekunnin valotuajoilla taustataivas oli vielä
aivan tumma.
Toki ero on helppo huomata jo omilla silmillään. Linnunrata
kaartoi upeasti yli taivaan ja läpinäkyvyys oli erinomainen.
Sensijaan vertailu uusien kaukoputkien välillä oli
huomattavasti vaikeampaa. Käytännössä emme
huomanneet mitään eroa katsottaessa esim M15:n pallomaista
tähtijoukkoa, eikä ihme sillä molemmissa putkissa
on samnkokoinen peili (20cm) ja sama polttoväli (2000mm).
Ensimmäistä kertaa havaitsin Kangasalla ns Nostopainosumua
M27
(en tiedä miten olen tämän hienon ja kirkkaan
sumun välttänyt näkemästä). Sain sumun
myös digitalisoitua ja tulos väkyy vieressä. Valitettavasti
kuva on hieman ylikäsitelty koska Nostopainosumu on yllättävän
ujo tarttumaan digitaaliseen muotoon (samaa olen kuullut muiltakin
harrastajilta). No sumun muoto sentään jo erottuu.
Tällä kertaa sain sumukuviin myös muita värejä
kuin sinistä, eli aavistus punaista näkyy sekä
M57:n että M27:n reunoilla.
Myös Pegasuksen pallomaisen tähtijoukon (M15) kuvasin
nyt ensimmäistä kertaa.
Kuvat käsitelty Photoshopilla - pimeäkuva vähennetty,
kuvia yhdistetty ja histogrammia säädelty. |