Ursa   Viestintä   Listat   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

myrskybongarit-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Tom Eklund (tom.eklund_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 11.07.2011



Heti alkuun osanottoni Teron ja hänen vanhempien salama+tulipalo tragediaan.

Omalta osaltani lauantain alkuasetelman voisi kiteyttää sanoihin "toivotaan toivotaan". Akaa vaikutti olevan hyvässä paikassa toivon mukaan päivällä materialisoituvien settien suhteen, mutta ensin tosiaan olisi jotain kehityttäväkin ja mieluiten sopivan matkan päähän. Jotkut ennusteet tosin lupailivat varsin (liian) aikaista äksönin alkamista ja aamu-unisena pelkäsinkin menettäväni osan systeemeistä, kun en tod. ala viikonloppuna heräämään aikaisin kuin korkeintaan..Noh, mitään niin suurta ja ihmeellista en osaa edes kuvitella.

Kun lauantai sitten lopulta valkeni, oli helpotus suuri. Mitään kovin ihmeellistä ei ollut lähitienoolle ennen puoltapäivää syntynyt ja sekin mitä pihalle näkyi, oli omien suunnitelmien suhteen turvallisesti väärässä suunnassa, eli idässä. Päivän teemanahan oli, että lounaassa pitäisi olla hyvää ilmaa ja ennen kaikkea lounaassa on mukavasti peltoaukeita, joten sinne kävi allekirjoittaneen matka. Joskus puolen päivän jälkeen pääsin liikkeelle ja vaikka peräpeilistä näkyivätkin idän komeat ukkospilvet, minä poika lähdin paahtamaan 9-tietä kohden turkua. Vieno klommoinen peltiheppa laukkasi läpi Kylmäkosken, läpi Urjalan eikä taivaalla näkynyt merkkiäkään ukkosista. Lopulta Humppilassa alkoi taivaalla näkyä muutakin kuin pelkkiä shearin kallistelemia kumpupilviä. Pieni konsultaatio puhelimen datapalveluista kertoi, että jonkin matkan päässä lounaassa voisi kuuropilvistä alkaa näkyä muutakin kuin pelkkiä huippuja. Niinpä nostin kytkintä ja nykäisin peltiheppani Loimaan nurkille ja taivas varjele, mikä sieltä tuli...Sieltä tuli uuuukkkonen! Niin no, ukkonenhan sieltä tuli ja ehkä reissun parhaat näkymät, mutta ei mitään aivan ihmeellistä. Loimaan nurkilla sai hetken katsella heikosti salamoivaa hyvin tummaa lähestyvää pilven pohjaa kirkkaiden valkoisten pilvimassojen alla ja kirkkaiden keltaisten rypsipeltojen päällä. Visuaalisesti aika nättiä, sen lyhyen hetken mitä sitä kesti. Tuolla paikalla tuli nähtyä muutama nätti maasalama, mutta pian pilvet muuttuivat tyhjänpäiväisen näköisiksi ja salamointikin siirtyy metsän taakse piiloon, joten oli aika siirtyä takaisin Idän suuntaan. Varsinkin kun näytti siltä, että idän puolelle olisi kehittynyt uutta vielä satamatonta kuuropilven pohjaa. Nostaessani kytkintä toivoinkin, että pääsisin alueen toiselle puolelle enne kuin alkaa sataa, mutta eihän se toki niin mennyt.

Pysähdyin jälleen 2 ja 9 teiden risteyksen tuntumassa olevalle hämärälle "parkkipaikalle". Liekö paikalla joskus ollut huoltoasema ja vilkasta sosiaalista kanssakäymistä, jossa vakikahvittelijoiden sekä sattunnaisten matkahenkilöiden elämät ovat hetkeksi kohdanneet. Noh, nyt paikalla ei ole kuin puoliksi asvaltoitu aukea tyhjä läntti. Tuolta tyhjältä läntiltä katselin turun suunnasta lähestyvää sadetta, lännen puolelle paikalla ollessani kehittynyttä sadeseinämää, ajoittaista salamointia ja etelän suunnasta lähestyvää vieläkin reilumpaa sadetta. Sijaintini osoittautui tavallisen sateiseksi ja tuuliseksi, niinpä en viitsinyt paikalla kauan viipyä. Kuitenkin ennen sitä oli mielenkiintoista seurata kuinka yksi sadeseinämistä vääntyi ihan hetkessä "sateenjalan" muotoon. Tosin arvelen, että toisin kuin edellisenä viikonloppuna Riihimäellä, nyt oli kyse ennemminkin siitä,että sateen alaosa ei pahemmin maanpintaan nähden liikkunut ja kun pilvi liikkui, tuli siitä sen muotoinen kuin tuli. Tuskin siihen mitään syöksyvirtausta liittyi. Anyway, hurautin matkaan ja toivoin pääseväni kuurojen itäpuolelle sateen alta pois. Tämä onnistuikin Nuutajärvellä, jossa nykäisin muutaman kilometrin 9-tiestä sivuun jollekin peltoaukealle. Näkymä aukealta oli kohtuullinen, oikealle jatkuva konvektiosolujen jono ja suoraan edessä Forssan suunnasta tulleen voimakkaamman ukkossolun kylki. Paikalla ei satanut (muutamaan minuuttiin) ja vieressä ollut solu rätkäisi maasalaman tantereeseen ehkä kerran pari minuutissa. Salamien kuvaamiseen paikka olisi ollut aika hyvä, mutta salamit olisivat kyllä saaneet olla hieman kauempana minun makuuni. En halunnut poistua autosta eikä kamera ota itsekseen kuvia, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kokeilla paria vanhan liiton luomusalamakuvaa avoimen kuskin puolen ikkunanluukun kautta. Yritys oli puolivillainen ja ainoan hyvin ruutuun osuneen kohdalla kamera suorastaan notkahti napinpainamisen voimasta, mutta nou kän duu. 4 karvaa kuitenkin tarttui, mitä ei voi pitää aivan huonona saavutuksena. Aika kävi kuitenkin vähiin ja sattunnaiset pisarat muuttuivat rehelliseksi vesisateeksi. Oli aika jälleen jatkaa matkaa.

Heitettyäni uukkarin ja suunnattua takaisin kohden 9-tietä aukesi hetkeksi, liian lyhyeksi hetkeksi, ehkä päivän komein näkymä. Itäpuolella olevan pilven alapuoli näytti olevan aivan täynnä teräviä riekaleita, mutta kuva jäi ottamatta... Lähestyessäni Urjalaa alkoi sade voimistua ja salamointi tihentyä. Juuri ennen Urjalan keskustan tienoita sateen seassa tuntui hetken salamoivan muutaman sekunnin välein, mikä oli aivan toista luokkaa kuin missään muussa kohtaa matkaani, mutta se oli nopeasti ohi. Melkein välittömästi Urjalan pohjoispuolelle päästyäni olikin edessä sukellus päivän rankimpaan sadekuuroon. Näkyvyys laski jokseenkin huonoksi ja olipa tien ainoat bussipysäkitkin materialisoitu tyylikkäästi autoijoiden parkkipaikoiksi. Veden lisäksi tuli taivaalta myös hieman rakeita, ei tosin isoja tai suurta määrää, mutta olivatpahan omalle kohdalle kesän ekat ja varmaan vikat rakeet! :D Jatkaessa hieman rauhallisempaa paahtamistani kohti Kylmäkoskea tuli samalla testattua myös oman auton vesiliirto ominaisuudet ja kyllä ne kunnossa täälläkin olivat. Vesiliirrot olivat pitkiä ja rauhallisia. Pysähdyin pikaisesti Kylmäkoskelle ottamaan kuvan Urjalan suunnan systeemistä ja saatoin samalla todeta, että salamat leimusivat noin reilun 90 asteen leveydeltä taivaalla.

Seuraavaksi ajattelin ajella vain kohti Viialaa ja katsoa, mitä sitten tekisi. Vähän oli suunnitelmissa ajaa Vesilahdelle, mutta aukkopaikoilta näkyi, että siellä olisi heti vesisateessa ja sitähän minä en halua. Körötellessäni eteenpäin kohden Lempäälään alkoi pahasti näyttää sieltä, että aivan päällähän on jonkinlainen vyörypilvi. Meinaan katsoessa suoraan tuulilasista ylös "suoraan auton päällä" oli terävä rivi riekaleita, jotka kaiken lisäksi silmin nähden liikkuivat melko lailla villisti. Lisäksi Kylmäkosken ja Viialan välissä ajaessa lisäksi näin useammankin salaman kajahtava tantereeseen komeasti sateettomasta pilven pohjasta. Kun arvelin pääseeni "vyöryn" edelle, vedin parkkiin, otin muutamat kuvat, todistin muutamat salamat ja taas yhden annoksen vesisadetta...Loppu olikin sitten sekalaista pyörimistä Lempäälässä ja lopulta Nesteellä tapahtuneen toisen myrskybongariseurueen treffaamisen sekä kahvien kautta kotiin...

Kaiken kaikkiaan päivä oli ihan kiva...

Päivän kuvat
http://tomeklund.kuvat.fi/kuvat/storms/09+july+2011/

Lisäksi edellisen sunnuntain kuvat ryhmächaselta Riksun ja Someron suunnalta. http://tomeklund.kuvat.fi/kuvat/storms/3+july+2011/

t. Tom E.

--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l@ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html