myrskybongarit-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Hei,
Team Trombisalamihanhit (huom kirjoitusasu) eli Matias Takala, Panu
Lahtinen, taskumeteorologimme Pauli Jokinen ja allekirjoittanut
vaihtoi eilen 13.5. lennosta lintubongauksen myrskybongaukseen.
Aiemmin on hyvin monesti käynyt niin, että katellaan sitten lintuja
kun ei kerran ukkosta, eilen harvinaista kyllä kävi täysin
päinvastoin. Oltiin jo kuukausi sitten sovittu Arktika-reissu
Virolahdelle helatorstaiksi ja se toteutuikin. Tämä säätila oltiin
tilattu paikalle muutamaa päivää aiemmin. Viimeisen reilun viikon
aikana nimittäin oltiin jo alettu seuraamaan ukkosen mahdollisuutta
alueelle kun GFS kiusasi meitä päivän toisensa jälkeen tonnicapeilla.
Aamulla lähtiessä penseiltiin kyllä suhteellisen rankasti sillä, että
vaikka capea näyttäisi olevan, shearit taas kerran aivan olemattomat.
No, oltiin kuitenkin asetettu vaatimaton tavoite saada samaan kuvaan
hanhiparven kanssa salamointia ja trombi. ;-)
Muuttolintuja ei näkynyt, ei sitten lainkaan. Ei sitten niinkuin
parven parvea, täysi bustola tuli. Kuunneltiin jo Virolahdella Hurpun
rannassa ukkosen kuminaa kaukana merellä kun Viron ja Venäjän rajalla
kohosi alasinpilveä. Keli oli todella painostavan oloinen ja
kastepisteen nousua seurailtiinkin aamupäivän pilvilauttojen
haihduttua. Mikäs siinä on liottaa jalkoja meressä auringonpaisteessa
kun samalla voi kuunnella ukkosta. Etenkin kun oli tosiaan mukana oma
meteorologi, joka huuteli säätietoja kiveltä. Hyvin kätevä olla
matkassa. Vähän siinä muut rannassa olijat kummastelivat, että mitäs
porukkaa nuo on.
Olihan se mukavaa, että tuli edes jonkinlainen kauden avaus, vaikka
olikin vain kaukaista jyrinää. Hyvin tuli ääni merta pitkin,
ukkostavat solut olivat todella kaukana. Manattiin siinä, että näinpä
taas perinteisesti ukkonen kiertää meidät kokonaan kun Virossa
tapahtuu ja Kannaksellakin alkoi tornit kohota. Pelättiin jo
tuplabustolan mahdollisuutta kun ei ollut näkynyt siihen mennessä
parven parvea muuttolintuja eikä tuo ukkonenkaan ollut mainitsemisen
arvoinen. Paitsi toki silloin jos pitää hehkuttaa kauden avautumista
sellaisille joilla ei ollut mitään vielä tälle vuodelle...
Päätettiin lähteä ajelemaan takaisin Helsinkiä kun mietitytti, että
jaksaisikohan jotain tulla meren yli. Perinteinen mallihan etenkin
näin keväisin on se, että Virosta lähtee tulemaan komeasti salamoivaa
systeemiä yli ja siihen ne sitten mössähtää merelle. Ihan vain
antaakseen kiusallaan sitten vain ripsivää sadetta Etelä-Suomeen. No,
Kotkassa Amiraalissa ruokatauolla herrat kuluttivat aikaa ahkerasti
läppäreillään ja seurasivat tutkakuvia. Irkin kautta tuli sitten
tieto, että Kotkasta on salamahavainto. Mitä ihmettä? Mehän oltiin
Kotkassa! Eikun kauhealla häsläämisellä selvitystä, että mihin
kannattaisi mennä, että saataisiin näköyhteys merelle, josta ukkonen
on tulossa. Ajeltiin keskustan suuntaan kohti merenrantaa ja
salamointia alkoikin jo näkyä. Se siitä Virolahdella rannassa jyrinän
hehkuttamisesta että kausi aukesi. Nyt näkyi salamointia! Komein taisi
lyödä viisi tai kuusi kertaa samaan purkauskanavaan. Päädyttiin sitten
lähelle keskustaa jollekin näkötornille. En tiedä mikä, sellainen
keltainen mörskä siinä kalliolla tönötti. Tuli muuten todettua Paulin
kanssa, että ei ole hyvä idea juosta niitä näkötornin rappusia ylös
heti ABC-päivällisen jälkeen... Meinasi tulla lievästi sanottuna paha
olo. Mukavasti räpsi siinä kohtaa kun saatiin jalustat pystyyn, oltiin
vielä jopa kuivalla alueella niin ei tarvinnut siinä kohtaa pelätä
kameroiden uittamista.
Totesin siinä ääneen, että ei tuota pilvimössöä kyllä paljon kannata
kuvata ja aikainen ajankohta ei paljon siinä valaistuksessa antanut
mahdollisuuksia kunnon salamakuville. No, pitihän sitä yrittää. Olihan
se hienoa kun porukalla käytiin keskustelua, että "millä asetuksilla
näitä päiväsalamoita pitikään kuvata". Allekirjoittaneen valinta siinä
hässäkässä oli näköjään "arvotaan ISO-arvo, heitetään hatusta
valotusaika, annetaan kameran (Canon 40D) arpoa aukon koko ja
unohdetaan pyöröpolarisaatiosuodin linssin nokalle". Tein noin, löin
kameran jalustalle ja tarkensin siihen suuntaan mihin räpsi eniten.
Mukavasti räpsi moninkertaisia niin oli mahdollisuus kokeilla
menetelmää, että pidetään laukaisin puolivälissä ja sitten painetaan
alas kun räpsähtää. Ei mennyt montaa yritystä kun allekirjoittaneen
suusta pääsi "jesss!". Salamaa tarttui kennolle, jopa pariin kertaan.
Lännen nopeimman leikkiminen tuotti kerrankin tulosta. Niin,
oikeastihan mulla on ääntä nopeammat refleksit, tuurilla ei tietenkään
ollut kerrassaan mitään osuutta asiaan. ;)
Kuvattiin siinä jonkin aikaa, kuka videolle ja kuka järkkärin
muistikortille, kunnes sade ajoi meidät pois. Hetken aikaa piti
miettiä, että mitäs nyt ja taas oli mukana kulkevasta meteorologista
hyötyä. Tämä aivoriihi ja kuvien tuijottelu tuotti tuloksen, että
lähdetääs ajamaan Kouvolaa kohti. Päästiin sitten ajamaan kunnon
vesisateessa. Melkoista ryöppyä tuli Kouvolaa lähestyttäessä ja jänniä
hyvin pieniä puuskia, sade tuli aaltoillen alas. Salamointi jatkui
koko matkan. Kaupunkialueella olikin sitten taajamatulvan poikasta.
Allekirjoittanutta yritettiin viedä rautatieasemalle niin jouduttiin
valitsemaan reittiä sen mukaan missä ei ole ylimääräistä järveä. Jos
ei kannata uittaa kameraa, niin ei kannata kyllä autoakaan. Jonkin
aikaa siinä seurailtiin komeaa salamointia, muutama räpsähti mukavan
lähellekin. Taisi olla jonkinlainen torintapainen, jolla sitten
seistiin seuraamassa vielä valoshowta ja kuvattiin komeaa
sateenkaarta.
Allekirjoittanut jäi Kouvolassa matkasta asemalle odottelemaan, että
mitenkä VenaileRauhassa saa junia liikkeelle idän suunnasta. Oli aika
turhauttavaa istua asemalla kun kuudetta kertaa pienellä ajalla
rukattiin junan saapumisaikaa. Onneksi oli sentään vieläkin
salamointia katsottavana ja MCS:n jatkaessa kohti koillista, laskeva
aurinko ilahdutti komeilla hämäränsäteillä. Vielä iltapimeällä Lahteen
lopulta junalla päästessä katselin melkein kotiin asti kaukaisuudessa
räpsivää ukkosjärjestelmää.
Hieno oli kauden avaus ja reissusta jäi paljon käteen. Salamointia,
josta pari kuvaa kennollakin, rankkasadetta, taajamatulvaa, upea
sateenkaari ja hienot hämäränsäteet. Kuvia tulee vielä esille varmaan
koko porukalta.
Marja W.
Ps. Märisen vähän väliä tästä samasta asiasta, mutta laittakaa niitä
kuvalinkkejä tiedoksi tänne listalle(kin) eikä vain irc-kanavalle.
Täällä on kuitenkin se nelisensataa ihmistä enemmän kanavaan
verrattuna...
--
http://ukonvasama.blogspot.com
http://marjis.kuvat.fi/kuvat/
--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
|