Ursa   Viestintä   Listat   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

myrskybongarit-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Jani Holopainen (holle_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 01.09.2006



Hieno keskustelunaihe. Heitänpä minäkin tähän yhden villin idean omalta osaamisalueeltani. Raketin sijasta voisi käyttää myös harppuunaa. Meripelastuksessa on perinteisesti käytetty haaksirikkoutuneiden alusten miehistöjen pelastuksessa harppuunaa. Paikallisella meripelastusyhdistyksellä on museokappaleena (mutta toimivana) tämmöinen hyljekivääristä väsätty versio. Harppuunana toimii liki puolikiloinen sentin halkaisijaltaan ja pituudeltaan kolmisenkymmentä senttinen rautapuikko jonka perässä on kastliinaa ainakin sata metriä. Tällä vehkeellä saisi ohuemman langan singottua varmasti yli sadan tai kahdensadan metrin korkeuteen. Laukaisun kustannukset ovat halvemmat kuin raketissa. Ongelmia ovat aseenkantoluvan saaminen sekä tähtäys että etälaukaisulaitteen teko. Tämän kuin myös rakettilaukaisulaitteen toteuttamiseen voisi käyttää radio-ohjauslaitteiden tekniikkaa. Vastaanotin+akku+servo yhdistelmä maksaa edullisimmillaan alle kolmekymppiä ja tällöin laukaisu voidaan suorittaa yli sadan metrin päästä. Ongelmana radio-ohjauksessa on alttius salaman tai ympäristön aiheuttamalle radiohäiriölle. Salaman iskiessä saattaa vastaanotin tulkita signaalin ohjaussignaaliksi, jolloin vastaanottimen pitäisi olla virheensuodattavaa mallia (ja silloin hintakin nousee). Hinta ei ole hyväksi koska jos koe onnistuu niin näistä radiokamppeista voi tulla entisiä :)

Ja vielä yksi idea: jos ei halua pyssyjen kanssa viritellä niin myös ihan tavallinen lupavapaa varsijousi pystyisi sinkoamaan nuolen ja langan hyvinkin korkealle. Laukaisutapa olisi sama.

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: owner-myrskybongarit-l_ät_ursa.fi [mailto:owner-myrskybongarit-l_ät_ursa.fi] Puolesta Teemu Mäntynen Lähetetty: 1. syyskuuta 2006 10:24
Vastaanottaja: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi
Aihe: [myrskybongarit-l] Re: Salamaniskun keinotekoinen käynnistäminen

Timpe Roschier wrote:

> Raketit eivät ole ongelma.

Siltä näyttää. Hieno homma että lisätietoja ja asiantuntemusta alkoi heti löytyä ja peräti useammalta taholta. Nyt pitäisi vaan näemmä saada houkuteltua luvan omaava rakettioperaattori projektiin mukaan :)

Turisempa vielä edellisen viestini jälkeen mieleen tulleita asioita.

Ainakin Rikun mainitsemat raketit laukaistaan sähkönallilla. Itse en olisi ensimmäisenä vapaaehtoisena painamassa kytkintä, johon liitetyn sähköjohdon toinen pää on ihan aiotun salaman iskupaikan vieressä. Asian voisi ehkä ratkaista ostamalla Honkkarista halvan langattoman ovikellon, jonka kello-osaan patentoidaan rele, joka tekee varsinaisen laikaisukontaktin, kun laukaisija painaa ovikellon nappia. Silloin salaman iskupaikan ja laikaisijan väliin saadaan useita kymmeniä metrejä ilmaa eristeeksi. Tai ehkä raketteja tuntevilla on tähänkin jo valmiina joku ratkaisu. Auton metallikori voisi olla turvallinen paikka niin laukaisijalle kuin kuvaajillekin.

Kevlarilla päällystetty kuparilanka kuullostaa kalliilta ja vaikeasti saatavalta. Niinpä liikkeelle pitäisi varmaankin lähteä teräslangalla, joka on pelkkää kuparilankaa vahvempaa, ja kestänee siksi paremmin rakettilaukaisun kuormituksen. Teräslangan hiukan heikompi sähkönjohtavuus on täysin toissijainen asia Umanin kirjankin mukaan. Lanka kuitenkin vain käynnistää salaman, ja höyrystyy atomeiksi purkauksen ensimmäisten mikrosekuntien aikana. Purkaus jatkuu muodostuneessa salamakanavassa.

Lanka pitäisi saada juoksemaan jouhevasti raketin perässä taivaalle. Kuullostaa loogisemmalta sijoittaa lankarulla maahan eikä raketin kannettavaksi, jotta raketilla on ainakin laukaisun alussa mahdollisimman pieni kuorma kannettavanaan. Kuorma tietysti kasvaa sitä myötä, kun ilmassa olevan langan osuus pitenee. Umanin kirjassa juuri teräslankarullien mainitaan olleen maassa ja kevlar/kuparilankarullien raketeissa. Kirja ei ole nyt käsillä, mutta kuparia on käyttänyt muistaakseni vain yksi tutkimustaho, ja terästä useampi.

Langan kiinnitys rakettiin pitänee miettiä tarkasti. Toispuoleinen kiinnitys saattaa pyrkiä muuttamaan lentorataa. Raketin lieskojen ei varmaan sovi antaa korventaa lankaa.

Langan voisi kiertää sopivan kartion (mieleen nousee esim. tietyömailla käytettävät varoitustötteröt) ympärille, jolloin se toimisi kuin kalastuksessa käytettävä ns. avokela. Kartiolta langan luulisi juoksevan vapaaksi mahdollisimman vähäisellä ja tasaisella vastuksella. Pyörivä kela (vtr. ns. hyrräkela kalastuksessa) aiheuttaa enemmän vastusta ainakin laukaisun alussa, jolloin raketin pitäisi vetää kela pyörivään liikkeeseen, jolloin langan katkeamisen riski lienee suurempi.

Kuvauskalustoksi itselläni on pari digijärkkäriä ja yksi filmijärkkäri. Niiden operointi yksin on tietysti mahdotonta, ja taas tarvittaisiin useampia projektiin osallistuvia. Tavallista videokameraa saatavillani ei ole. Töistä voisin saada lainaan suurnopeusvideokameran, jolla voisi kohtuullisella resoluutiolla tallentaa n. 1000-3000 kuvaa sekunnissa. Sen ominaisuuksia tuntevana olen kuitenkin hiukan skeptinen kuvien onnistumisesta, koska kamera on hyvin herkkä ns. blooming-ilmiölle. Onnistuessaan suurnopeuskameralla saatu taltiointi olisi kuitenkin hyvin mielenkiintoinen.

--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html