Ursa   Viestintä   Listat   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

myrskybongarit-l_ät_ursa.fi

viestiarkisto

Tämä myrskybongarit-l_ät_ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

timo.leponiemi_at_hidden_email_address.net
Päiväyksen mukaan: 12.10.2004

...seuraava aihe on maa- ja metsätalousministerin vastaus kansanedustajan tekemään kyselyyn. Myrskyaiheet nousevat joskus poliittisen keskustelunkin aiheeksi ;)
-Timo L.

_ät_RUT 067 5 33a
Jsuu/myrskytuhojen jälkihoito/Korkeoja (RUT) 

       Pvm: 12.10.2004
       Klo: 12:12:44
    Tekijä: MRU
    Tyyppi: IAUPUUTI
 Poistopvm:

Jsuu/myrskytuhojen jälkihoito/Korkeoja
-

KK 678/2004 vp - Hannu Hoskonen /kesk
KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2004 vp
Jouhtenisen saaren myrskytuhojen jälkihoito Kontiolahdella Eduskunnan puhemiehelle
-

Kontiolahdella, Pohjois-Karjalassa riehui 20.8.2004 harvinaislaatuisen voimakas trombi aiheuttaen merkittäviä metsätuhoja. Puuta kaatui n. 500 hehtaarin alueella. Kaatuneen puuston määräksi on arvioitu yli 50 000 m. Nyt nämä tuhot uhkaavat vielä kertautua hyönteis- ja sienituhojen muodossa, ellei kiireellisesti ryhdytä voimakkaisiin ja nopeisiin toimenpiteisiin kuoripäällisen havupuun poistamiseksi tuhoalueiden metsistä. Yksityismetsissä puunkorjuu on edennyt nopeasti tuhoalueilla, mutta Metsähallituksen hallinnoimalla alueella, Kontiolahden Jouhtenisen saaressa, puusto on edelleen korjaamatta myrskyn jälkeen. Ellei puuta korjata erittäin nopeasti, menetetään puutavaran arvo, mitä on pidettävä erittäin suurena taloudellisena menetyksenä. Varsinainen vahinko on syntymässä ensi kesänä, jolloin tuhoalueelle tulevat hyönteiset ja sienet leviävät myös ympäröiviin metsiin puustoa vahingoittamaan. Metsäkeskuksen tehtävänä on lain mukaan valvoa, ettei metsään jääneestä puutavarasta aiheudu hyönteistuhoja.
-

Jouhtenisen saaren tuhoalue on kooltaan noin 50 hehtaaria, ja tällä alueella on puustoa kaatunut runsaat 10 000 kuutiometriä. Viime päivinä julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan myrskyn kaatama puusto aiotaan jättää korjaamatta luonnonsuojelullisiin syihin vedoten. Edellä mainittujen taloudellisten menetysten ja odotettavissa olevien hyönteis- ja sienituhojen lisäksi on vaarana, että puuston korjaamatta jättäminen on vaarallista alueella liikkujille. Jouhtenisen saari on merkittävää virkistysaluetta varsinkin kesäaikaan. Jos myrskyn kaatama puusto jätetään korjaamatta, on myrskyalueella liikkuminen erittäin vaarallista osittain kaatuneitten puiden sekä maahan kaatuneiden puiden ja arvaamattomien, rungoissa olevien jännitysten takia. Metsähallitus on vastuussa alueella liikkuvien ihmisten turvallisuudesta, jos puusto jätetään korjaamatta.
-

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 š:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, että Kontiolahden Jouhtenisen saaren metsätuhoalueen puunkorjuu aloitetaan viipymättä ja siten pelastetaan myrskyn jäljiltä se, mikä vielä on pelastettavissa, ja että estetään enempien, jopa laajempien tuhojen sekä tapaturmien syntyminen?
Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2004
Hannu Hoskonen /kesk
-

Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 š:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Hoskosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 678/2004 vp:
Mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, että Kontiolahden Jouhtenisen saaren metsätuhoalueen puunkorjuu aloitetaan viipymättä ja siten pelastetaan myrskyn jäljiltä se, mikä vielä on pelastettavissa, ja että estetään enempien, jopa laajempien tuhojen sekä tapaturmien syntyminen?
-

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
-

Kontiolahdella 20.8.2004 riehunut trombi kaatoi Höytiäisen järvellä Jouhtenisen saaren puustoon yhtenäisen noin 40 hehtaarin aukon. Kaatunutta puuta on yhteensä noin 10 000 kuutiometriä, josta suurin osa on mäntyä. Tuhoalue on siirtynyt Metsähallituksen hallintaan ympäristöministeriön hallinnansiirtopäätöksellä 5.9.2002. Ympäristöministeriön hallintaan alue on hankittu luonnonsuojelutarkoituksiin Höytiäisen rantojensuojeluohjelma-alueeseen RSO 070094 ja harjujensuojeluohjelma-alueeseen Jouhteninen HSO 070078 liitettäväksi. Jouhtenisen saari kuuluu Natura 2000-ohjelmaan nimellä Jouhteninen FI0700078. Suojelun toteutustapana on luonnonsuojelulaki. Koko saaren pinta-ala on 175 hehtaaria, josta Metsähallituksen hallinnassa on 96 hehtaaria. Osa yksityisomistuksessa olevista alueista on rauhoitettu luonnonsuojelutarkoituksiin.
-

Kysymyksessä todetaan, että ellei puutavaraa korjata viipymättä, menetetään puutavaran arvo, mitä on pidettävä erittäin suurena taloudellisena menetyksenä. Koska kyse on luonnonsuojelutarkoi-tuksiin juuri tätä varten tarkoitetuilla varoilla hankitusta alueesta, ei Metsähallitus ole ryhtynyt korjaamaan alueen puustoa. Puutavaran taloudellisen arvon sijasta näillä alueilla korostuu puuston luonnonsuojelullinen arvo. Alueet tulisi saada mahdollisimman hyvin palvelemaan luonnonsuojelun tavoitteita. Jatkossa Jouhtenisen alue tarjoaa suotuisan elinympäristön lahopuussa eläville lajeille, joista monet ovat harvinaistuneet juuri sen takia, että metsissä on vähän lahoavaa puuta. Tavoitteena onkin saada näitä lajeja alueelle lisää. Nyt sattunut myrskytuho edistää tätä tavoitetta.
-

Kysymyksessä todetaan myös, että varsinainen vahinko on syntymässä ensi kesänä, jolloin tuhoalueelle tulevat hyönteiset ja sienet leviävät myös ympäröiviin metsiin puustoa vahingoittamaan. Ytimennävertäjät ovat käytännössä ainoita merkittäviä metsätuholaisia, jotka Jouhtenisen myrskytuhoalueella voisivat aiheuttaa vahinkoja ympäröivälle metsälle. Myrskyn ajankohdasta 20.8.2004 johtuen riskit ensi keväänä ovat kuitenkin erittäin pienet. Kesän aikana kaatunut puusto ehtii kuivua siinä määrin, että se soveltuu huonosti ensi keväänä parveilevien ytimennävertäjien lisääntymismateriaaliksi. Ytimennävertäjät aiheuttavat kasvutappioita syömällä ontoksi tuoreita männyn latvakasvaimia. Ne eivät pysty iskeytymään kasvavien mäntyjen runkoihin, eivätkä siten pysty tappaamaan puita. Jouhtenisen tuhoalueen reunametsät, joissa mahdolliset kasvutappiot esiintyisivät, ovat lähes kauttaaltaan Metsähallituksen hallinnassa. Matka Kontiolahden puolen mantereelle on kolmisen kilometriä. Ytimennävertäjätuhojen leviäminen niin kauas myrskyvaurioalueesta on epätodennäköistä.
-

Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (263/1991), joka esillä olevassa tapauksessa tulee sovellettavaksi, velvoittaa maanomistajaa ryhtymään metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten leviämisen estämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos mäntypuutavaraa vahingoittanut tuho on sattunut syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana (lain 5 š ja 2 š). Metsätuho ei ole sattunut mainittuna aikana.
-

Kysymyksessä todetaan lisäksi, että puuston korjaamatta jättäminen on vaarallista alueella liikkuville. Alueella liikkuvia retkeilijöitä varten polkuverkoston, yhden taukopaikan ja rantautumislaiturin päälle kaatuneet puut on korjattu. Jännityksessä olevia puita on kaadettu. Näillä toimenpiteillä on varmistettu turvallinen liikkuminen alueella.
-

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2004
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

--

Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi *** Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/cgi-bin/majordomo?myrskybongarit-l&ro *** Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä