|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Tulipa käytyä taas ihmettelemässä pilareita. Puolikuullakin oli oma
heikko halonsa:
http://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/Atmospheric+halos/_R5I5886.jpg
http://jari.pic.fi/kuvat/Atmospheric+phenomena+and+sky/Atmospheric+halos/_R5I5891.jpg
Vaikkakin halot jäivät kovin vaatimattomiksi, oli ilta silti kiintoisa.
Kun lähdin kotoa, näytti auton lämpömittari täällä landella paikoin jopa
-24. Matkalla Hervantaan keskilämpö oli noin -22. Kun sitten nousin
Hervantaan ja saavuin jääsumuun, lauhtui pakkaslukema noin -17
asteeseen. Osansa tähän lauhtumiseen epäilemättä kontribuoi inversio
(nousu Hervantaan) ja toisaalta jääsumun kehittymisessä vapautuva lämpö.
Tänä yönä ainakin vaikutti kehittyneen edellisöitä selkeämpi
säteilyjäähtymisen ruokkima inversio (kylmin kohta matkalla oli liki
Näsijärven tasalla oleva laakso). Ainakin tuuli vaikutti heikommalta.
Jääsumu koostui laattakiteistä kuten näissä lämpötiloissa on lupa
odottaa. Tai no, pikemminkin se koostui nopeasti kasvaneista laatoista
jotka kasvoivat ja kasvoivat sectored plates ja dendriitti
-materiaaliksi. En ottanut kidenäytteitä, mutta tämä oli pääteltävissä
siitä, että ainoa havaittu muoto oli pilari siinä missä saurit loistivat
poissaolollaan. Kiteiden prismaattiset pinnat olivat siis "ylimääräisen"
kasvun peittämät ja niinpä mm. sivuauringon valonkulku oli mahdoton.
Horisontaalisia heijastavia pintoja taas oli tarjolla viljalti, mistä
seurasi pilarien esiinmarssi. Kiteiden kasvu oli nyt tämän tyyppistä,
sillä ilmakehän kosteuden supersaturaatio (jään suhteen) jääsumualueella
oli selvästi varsin korkealla. Puissa oleva kuura oli sen mukainen, siis
todella massiivinen!
Riikonen havaitsi esimerkiksi nyt päivällä saureja, josta hän päätteli,
että aurinko sopivasti kuivaa ilmaa jolloin tuloksena syntyy
pelkistetympiä ja halohavaitsijan kannalta siis parempia laattoja. Yöksi
kasvu taas villiintyy. Nyt täytynee odottaa pakkasen selvää kiristymistä
(jääsumualueillakin noin -25 asteen tuntumaan) tai lauhtumista (tai
supersaturaation asettumista hieman alemmalle tasolle), jotta tapahtuu
muutosta nyt jo muutaman päivän varsin stabiilina pysyneeseen
tilanteeseen. Sitten voisi taas olla mahdollista nähdä kunnon saureja,
zykkejä, supersaureja jne. Riikonen muisteli Mikkilän Kernin & 44-asteen
saurin ilmaantuneen -17 asteen tuntumassa, joten pelkkä kosteuden muutos
jo riittää... Muistelen nähneeni oman 44-asteen saurini 2.1.2009
samantyyppisissä olosuhteissa, mutta juuri nyt en löydä muistiinpanoja
siitä. Paljonkos muuten pakkasta oli Saskatoonissa 3.12.1970?
Saapa nähdä miten pian laskettelukeskusten tykit jo vaimenevat, mutta
talvi on jo nyt ollut antoisa. Hervannassa tosin meno jatkui viime
vuonna vielä tykkien hiljenemisen jälkeen. Pohdimme tämän syytä
ankarasti Riikosen kanssa. Mahdollisesti laaja asutus ja lämpövoimalat &
teollisuus tuottavat kosteutta ja tiivistymisytimiä ilmakehään, mutta
mahdollista on myös se, että Hervannan alueen topografiset ominaisuudet
mahdollistavat heikon orografisen kosteuden lisääntymisen, mikä
merkittävästi auttaisi halojen syntymistä.
Jonkun ilmatieteen laitoksen gurun pitäisi joku yö lähteä mukaan
messiin. Olisi hienoa oppia ymmärtämään tätä yhtälöä yhä syvemmin.
Nousiainen? Joku muu? Jos mukaan saisi huipputarkan lämpötila- ja
kosteusmittarin, olisi meno sitäkin huimempaa. Muistan käytelleeni
opiskeluaikoina maantieteen (olikohan jonkin klimatologian kurssin)
harjoitustöissä ihan tolkuttoman tarkkaa lämpömittaria, jolla mittasimme
tyynenä talviyönä kaupunkikeskustan ja ympäröivien alueiden välisiä
lämpötilagradientteja. Nyt voisi kerätä dataa vaikkapa ajamalla
hissukseen jääsumualueen edessä, sen läpi ja sen toisella puolella.
Auton lämpötilamittari on käsittääkseni kohtalaisen tarkka, mutta olisi
ihan eri asia saada plotattua näitä käyriä läppärille sitä mukaa kun
ajellaan. Vielä kun ymppäisi mukaan GPS-datan, tehdyt havainnot ja
valokuvat, voisi ollakin jo artikkelin paikka.
t. Jari
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
| 
