|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Seurailin viikonloppuna vähän tilannetta Mikkelin tähtipäiville
mennessä ja paikan päällä.
Hiukan punerrusta oli perjantai-illan auringonlaskussa, mutta
ei niin merkittävästi, että se olisi ollut mitenkään tavallisuudesta
poikkeavaa. Tavallinen pöly ja kosteuskin kai voivat synnyttää
ruskoja.
Lauantaiaamuna puiden takaa näkynyt Aurinko on voimakkaan oranssinpunainen.
Ei arvausta yhteydestä tuhkapilviin.
Olen yrittänyt seurata Bishopia myös viikonloppuna ja alkuviikosta.
Auringon ympärys on ollut kyllä varsin vaalea, mutta mitään punertavaa
tai rusehtavaa ulkoreunusta en 15-20 asteen etäisyydellä ole havainnot.
Hehkukin on ollut reilun 10 asteen luokkaa.
Hehku voi olla viitettä tuhkapartikkelista, toisaalta juuri nyt
keväällä taivaalla on pölyä ja töhnää muutenkin läpinäkyvyyttä
huonontamaan ja tuollaista hehkua synnyttämään.
Maanantaina otin muutamia kuvia Auringon seudusta, mutta flunssan
vuoksi en ole jaksanut vielä käsitellä niitä.
Lisäksi eilen totesin yllättäen, että voimakas hehku Auringon
ympärillä olikin äärimmäisen ohuen piirteettömän cirrostratuksen
aiheuttama, koska taivaalle oli ilmestynyt heikko sivuaurinko.
Muutamassa listallakin esiintyneessä voimakkaammin kellanruskeassa
ruskossa voisi olla kyllä viitteitä tulivuoriruskoon, mutta aika
laimeana.
En epäile, etteikö Bishopin viitteitä voisi olla, mutta itse ainakin
yritän tasapainoilla tulkinnoissa liiallisen skeptisyyden ja
ylireagoinnin välillä.
Bishopin näkymisestä. Kuvittelisin, että auringonlaskun yhteydessä
sen näkeminen voisi olla ehkä helpompaa. En ole ihan varma, mitä
Krista sipulipilvellä tarkoitti, mutta muistelen että laskevan
Auringon Bishop oli vähän deformoitunut horisontin suuntaisesta
eli näkyi sellaisena kumpuna horisontin suuntaisessa ruskossa.
Kuu alkaa myös kasvaa, joten yöllä voisi yrittää pitkiä valotuksia
Kuun seudusta.
Oli puhetta Bishopin ja ilmiöiden synnyttämistä partikkeleista.
Eikös Bishopin koosta voisi suoraan laskea sirottavien partikkeleiden
koon. Tässähän kai toimii ihan samat kaavat kuin kehien kohdalla.
Bishophan on periaatteeltaan isokokoinen kehä.
Yksi pohdiskelu on Pinatubo-ilmiöiden ja näiden vertailu. Pinatubohan
tosiaan ampui tavaraa stratosfääriin, jossa se pysyi pari kolme vuotta.
Ilmiöitä seurattiin 1990-luvun alussa muutaman vuoden ajan. Nyt
tuhkat ovat pysyneet troposfäärissä ja käsittääkseni osin jopa melko
alhaalla (alle 6 km). Aineksien korkeudella on vaikutusta ainakin
jälkiruskoihin. Mitä korkeammalla, sitä myöhemmin auringonlaskun
jälkeen rusko iskee. Ja ymmärtääkseni juuri jälkiruskot ovat olleet
erityisen dramaattisia suuren kontrastin vuoksi.
Mielenkiintoista, joskaan ei kovin yllättävää, on ollut se, että
maallikot ovat kuvitelleet monin paikoin halojen syntyvät tuhkan
vaikutuksesta. Tällaisiin mm. lehtien lukijakuviin kai meidän
ilmakehän valoilmiöharrastajien on velvollisuus laittaa oikaisuja.
-VeikkoM-
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|