Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Veikko Makela (veikko.makela_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 18.05.2007


> Onko sellaista sivua, josta voisi maallikolle esitellä eri puiden
> tyypilliset siitepölykehät?
> Näkyykö kehien muodosta aina mitä siitepölyä ilmassa leijuu?

Valokuvien tehtyä sivua ei ole kunnollista, mutta ilmakehäjaoston sivulla http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/ilmakeha/spkehat.html asiaa on selvitetty aika hyvin.

Periaatteessa kehästä on kyllä aika pitkälle pääteltävissä, mitä siitepölyä ilmassa on runsaasti.

Kehän koko kertoo jonkun verran siitepölyhiukkasten koosta. Mitä suurempi hiukkanen, sitä pienemmät kehät. Esimerkiksi havupuilla on kohtuulisen kookaat siitepälyhiukkaset, joten niiden kehät ovat aika pieniä. Kuusi ja mänty pienempi. Kataja sen sijaan poikkeaa noista. Pienikokoisella hiukkasellaan.

Kehän muoto kielii siitepölyhiukkasen muodosta. Asia tosi ei ole ihan niin yksinkertainen asia kuin koko. Nimittäin siitepölykehän muoto riippu Auringon/Kuun korkeudesta.

Tämä taas on seurausta siitä, että katselemme hiukkasia eri suunnista eri Auringon korkeuksilla. Jos siitepölyhitunen on soikea leveyssuunnassa,  niin suurilla Auringon korkeuksilla se näyttää enemmän pyöreltä kuina matalilla korkeuksilla, joilloin katselemme hiukkasia enemmän sivulta päin. Tässä siis oletetaan, että siitepölyhiukkasen suuntautuvat  liejuessa enemmän tai vähemmän tietyllä tavalla.

Vaakasoikea muoto aiheuttaa pystysoikean kehän.

Siis pyöreät ja soikeat hiukkaset voidaan erottaa matalilla Auringon korkeuksilla kehän muodosta.

Kehän muotoon sisältyy vielä havupuilla kiinnostava asia. Kuusen ja männyn siitepölyhiukkasilla on nimittäin "mikkihiirimäinen" muoto, eli niillä on kaksi ilmarakkulaa, joiden avulla hiukkaset leijuvat (vai olikohan niillä joku muukin merkitys?). Kyseessä on siis jossain määrin epäsymmetrinen hiukkanen, joka synnyttää kehään kirkkauseroja. Kirkastumat sivuilla, yllä ja alla toisessa kehävyöhykkeessä ja "väli"suunnissa kolmannessa vyöhykkeessä kielivät näistä epäsymmetrisistä  osista hiukkasessa.

Kirkastumat ja kehän soikeus näkyvät parhaiten niin ikään matalilla Auringon korkeuksilla.

Pieni yhteenveto:

Kehän koko (pienempi) ==> siitepölyhiukkasen koko (suurempi) 

           (suurempi)                                   (pienempi)

   Kataja     säde ~ 2,0°        ~  24-30 um
   Leppä           ~ 1,2°        ~  19-21 x 26-29 um
   Koivu           ~ 1,2°        ~  19-23 x 21-27 um
   Mänty           ~ 0,95°       ~  65-80 x 45-50 um
   Kuusi           ~ 0,6°        ~ 90-100 x 60-75 um

Kehän soikeus/pyöreys ==> siitepölyhiukkasen muoto (soikea/pyöreä) 

   Katava    pyöreä              kehä pyöreä
   Koivu     soikeahko                soikeahko
   Kuusi     soikeahko                soikeahko
   Mänty     soikea                   soikea
   Leppä     soikea                   soikea

Kehän kirkastumat        ==>

   Katava                             ei
   Koivu                              ei juuri
   Leppä                              heikot
   Kuusi                              selvät
   Mänty                              voimakkaat

-VeikkoM- 

--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)