Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Timo Nousiainen (tpnousia_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 10.11.2006


On Thu, 9 Nov 2006, Marko Riikonen wrote:

> Etelänavalla varsin tavallista oli että pikkasen maanpinnan yläpuolella
> oleva koko taivaan peittävä sumupilvipeite muutui nopeasti jääkiteiksi
> (tästä olen varmaan kijoittanut ennenkin). Pisarat siis jäätyivät
> jostain syystä ja jos pilveä tarkkailisi lentokoneestä yläpuolelta,
> siinä näkisi kymmenien kilometrien kokoisen aukon. Tässäkin tapauksessa
> on kyse härmistymisestä, mutta vasta sen jälkeen kun pisara on jäätynyt.
> Juuri jäätynyt pisara nimittäin ei tuota vielä haloja, sillä siinä ei
> ole kunnollisia kulmia halojen tekemiseen. Jäätynyt pisara alkaa
> kuitenkin kerätä kosteutta vielä nestemäisinä olevista alijäähtyneistä
> pisaroista ympäriltään (liittyy jotenkin siihen että jään höyrynpaine on
> pienempi kuin veden) ja sen myötä kasvaa kunnolliseksi kuusikulmaiseksi
> kiteeksi joka aiheuttaa haloja.

Kyllästyshöyrynpaine on pienempi jään kuin ilman suhteen (en muista miksi). Tämäkin suosii jäähitujen kasvua sekaolomuodon pilvissä koska jos veden suhteen on kyllästystila, kuten pilvissä yleensä on, jään suhteen on reipas ylikyllästystila.

Tulee myös mieleen, että kun pisarat jäätyvät, niistä vapautuu aika paljon latenttia lämpöä (saman verran kuin jäähitujen sulattamiseen kuluisi). Tuolla voi olla merkitystä tilanteen dynamiikan kannalta. Ympäröivä ilma lämpiää ja voi aiheuttaa pystyliikkeitä.

> Mikä saa alijäähtyneiden vesipisaroiden pilven jäätymään yhtäkkiä, sitä
> on Tape ja Können miettineet. Olikohan niin että Können mainitsi sen
> voivan tapahtua jos pilvi laskeutuu nopeasti alemmas ja joutuu siten
> kylmempään ilmaan (maanpinalla on etelävanalla kylmempää kuin vähän
> ylempänä), niin tämä saa aikaan pisaroiden muuttumisen jääkiteiksi
> homogeenisen nukleaation kautta, eli siinä ei tarvita jäätymisytimiä,
> vaan lämpötilan muutos sinällään riittää.

Yksi mekanismi joka voisi myös tulla kyseeseen on pilven yläpinnan säteilyjäähtyminen, pilvihidut säteilevät lämpösäteilyä tehokkaammin kuin ilmamolekyylit. Sitten kun pilven yläreuna jäähtyy ja jäätyy, alaspäin tippuvat jäähidut sitten vajoavat alijäähtyneen veden sekaan ja jäädyttää senkin (kasvaen edelleen ja tippuen entistä nopeammin). Tämä mekanismi jäädyttää ainakin keskipilviä, en tiedä onko niin tavallinen sumupilvelle mutta Antarktiksella toisaalta on niin kylmä ilma ettei siinä ole paljoa vesihöyryä lämpösäteilyä absorboimassa, eli siellä säteilyjäähtyminen pinnassa on suhteessa voimakkaampaa kuin vaikkapa täällä meillä.

> Kuulemma Mikkilän kotipuolen rinteessä ei käytetä.

Mitäs Mikkilän tykki käyttää? :-) 

--
Timo Nousiainen
Division of Atmospheric Sciences
Department of Physical Sciences
P.O. Box 68
FI-00014 University of Helsinki
Finland

Tel: +358 9 19151064
Fax: +358 9 19150860



--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)