|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
On Mon, 8 Aug 2005, Jarmo Moilanen wrote:
Hei,
> Itse lähestyisin ongelmaa siltä kantilta, että jos halo on jotenkin vain
> todettavissa taivaalla, on se havainto vaikka tekniikka olisikin hiukan
> erikoisempi. Periaatteessa pinotut halokuvat vastaa kuun halojen
> yhteydessä tarvittavia pitkiä valotuksia. Hiukan eroja tekniikoissa on,
> mutta ei niin paljoa että kannattaisi siitä ruveta napisemaan.
Totta, pinoaminen on monessa suhteessa kuin aikaintegraali, itse
asiassa mikään ei estä pinoamasta vaikka peräkkäisten päivien
kuvia yhteen. Samaan pinottuun kuvaan voi saada haloja jotka eivät
normaalisti esiinny samanaikaisesti tai haloja eri kidepopulaatioista
jotka eivät todellisuudessa esiintyneet samanaikaisesti. Myös halojen
muotoriippuvuus auringon korkeudesta voi aiheuttaa sanotaanko
mielenkiintoisia efektejä jos pinoaa kovin pitkän intervallin yli.
En tiedä onko tämä ongelma, mutta ainakin asia kannattaa pitää mielessä.
Itse kannattaisin lähestymistapaa jossa pinoaminen aina kirjattaisiin
erikseen sekä tieto siitä miten pitkän aikavälin yli on pinottu.
Kirjaamalla pinoamishavainnot ne voidaan ainakin tarvittaessa
suodattaa pois tilastoista jälkikäteen jos ilmenee tarvetta. Tässä
on nimittäin sellainen riski että erilaisten pinoamis- yms. menetelmien
kehittyessä aletaan havaitsemaan heikompia ja heikompia haloja kunnes
tilastot saa heittää kokolailla romukoppaan: jokaisesta cirruksesta
napataan vähintään 22 rengas ja vähänkin paremmasta pilvestä napsitaan
jos minkälaisia haloja.
> Riikonen yritti Etelänavalla päästä samaan efektiin hyvin tummalla
> neutraaliharmaalla suodattimella, jolloin tulos olisi ollut auringon
> halojen suhteen sama kuin kuun halojen kuvaamisessa pitkällä
> valotusajalla. Harmi vain, että Nikon FM2 falskasi bajonettinsa välistä
> valoa filmille kun valotetaan.
Onko muuten tutkittu tai mallinnettu millä aallonpituudella halojen
kontrasti olisi paras taustan kanssa? Ainakin taittumalla syntyvien
halojen osalta joku väri voisi olla hyvinkin otollinen. Periaatteessa
myös erilaisia suotimia käyttäen taittumalla syntyvät halot tulisivat
vähän eri paikkaan ja tästä voisi saada esim. korkokuva-tyyppisillä
menetelmillä myöskin työkalun heikkojen halojen havaitsemiseen...
> Itse asiassa pinoaminen on tutkimuksen kannalta upea juttu. Esim. on
> otaksuttu kidenäytteisiin pohjautuen, että pyramidikiteitä on usein
> taivaalla, mutta ei riittävästi näkyviin haloihin. Tässä pinoaminen
> mahdollistaa tämän otaksuman testaamisen.
Jep, olen lähinnä huolestunut noista tilastoista. Pinoaminen voi
vääristää tilastoja paljon enemmän kuin tavallinen valokuvaus tai
halopeilin käyttö ja vääristyminen riippuu siitä miten hyvin
pinoaminen tehdään ja miten säännöllisesti sitä käytetään. Jos
pinoamista esim. käytetään vain multihaloihin, harvinaisten
halojen ja 22 renkaiden suhteelliset osuudet eivät enää olekaan
vertailukelpoisia, yms. Luonnollisesti tilastojen kattavuus ja
edustavuus on aina vähän niin ja näin, mutta tässä on mielestäni
potentiaalia vääristää tilastoja tarpeettomasti.
--
Timo Nousiainen
University of Helsinki
Department of Physical Sciences
P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki
Tel: 358-9-19151064
Fax: 358-9-19150860
|