|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
> Itseasiassa harvinaiset linnut ovat parempi vertailukohde
> kuin moni muu. Niitä ilmestyy tänne yleensä vain suotuisissa
> sääolosuhteissa. Moni laji on myös sellainen, että kun se
> kerran opittiin tuntemaan, niin niitä myös alettiin näkemään.
> Viimeisimpänä esim. aroharmaalokki ja etelänharmaalokki,
> joita 10 vuotta sitten ei tiedetty täällä näkyvänkään.
> Ja sama aspekti linnuissakin on että eri lajit ovat eri
> paikoissa eri lailla yleisiä tai harvinaisia.
Ihan varmasti yhtäläisyyksiä voidaan lintujen ja halojen löytää
esim. koskien havaitsijoiden tiheyttä ja havaintokokemusta.
Kattavammalla havaintoverkolla ja hyvällä havainto-ohjemateri-
aalilla tai koulutuksella nähdään varmasti enemmän.
Toisaalta erojakin löytyy. Harvinainen lintu on se sama harvinainen
yksilö (tai muutama sellainen). Halo ei ole sama halo enää
10 km:n päässä. Linnut ei kai yhtäkkiä katoa minnekään, niin
kuin halo saattaa kadota. Halobongaus lienee siis ainakin hiukan
epävarmempaa kuin lintubongaus.
Mutta, näistä ei varmaan kannata saivarrella. Kuten tuossa edellisessä
viestissä valotin, fysikaaliset tekijät saattavat tehdä
jostain halosta harvinaisen ja siten tavoittelemisen arvoisen.
En usko, että yksittäiselle havaitsijalle on vaaraa, että jotkin
halomuodot muodostuvat niin tavanomaisiksi, etteikö niistä voisi
edelleenkin innostua.
-VeikkoM-
|