|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Tervehdys,
Listalla on ollut vähän hiljaista, joten ajattelin heittää tässä tuollaisen
väitteen ilmaan.
Tuossa on pienellä kansainvälisellä porukalla ihmetelty Walter Tapen kuvia
erikoisista pyrstyistä kaarista sivuaurinkojen yllä, "parhelia arms" kuten
Tape on niitä kutsunut. Tapella on ainakin kaksi tuoretta tapausta, joissa
nämä kaaret ovat erittäin selvät ja korkeat (yli 22° renkaan lakipisteen).
Ne ei ole tavan Lowitzeja ja Riikonen totesi ettei ne ole Schultzin
kaariakaan (heijastuneita Lowitzeja), koska ne kaartuvat aivan eri tavalla.
Nämä oudot kaaret eivät ole pystyjä siinä merkytyksessä että ne olisivat
pystysuorassa asennossa, vaan ne ovat suoria, lähes samansuuntaisia pilarin
kanssa olevia kaaria jotka nousevat sivuauringosta. Tämä tilanne on ainakin
noissa Tapen kuvissa, joissa aurinko on varsin matalalla. Niiden asento ei
selvästikään muutu ainakaan alle 5° auringon korkeuksilla juuri lainkaan.
Tänään aamulla hoksasin mahdollisen selityksen noille kaarille: ns.
vaihtoehtoinen Lowitz -asento. Se tuntuu toimivan alustavien simulaatioiden
perusteella. Vaihtoehtoisesta Lowitz-asennosta syntyvä kaaripari muistuttaa
Tapen kuvien kaaria matalalilla auringon korkeuksilla hyvin.
Vaihtoehtoinen Lowitz-asento tarkoittaa sitä, että kiteen asento poikkeaa
normaalista Lowitz-asennosta siinä, että akseli jonka ympäri kide
heiluu/pyörii ei kulje a-akselin suuntaisesti vaan on kahden a-akselin
välissä. Suomeksi sanottuna vaakatasossa oleva akseli, jonka suhteen
laattakide heiluu/pyörii kulkee kahden vastakkaisen sivutahkon läpi
keskeltä. Näin Tapen kuvaamat kaaret selittyisivät 4-1-8 valoreitillä (jos
akseli kulkee sivujen 3 ja 8 läpi).
Ongelma on asennon hiukan hankala puolustaminen, sillä laattakiteen ei
uskoisi heti pyörivän asennon edellyttämällä tavalla. Klassinen
Lowitz-asento tuntuu luontevammalta. Ongelma kuitenkin ratkeaa kun kiteestä
tehdään salmiakki ja typistetään laattakiteen kahta vastakkaista sivutahkoa,
joiden läpi (keskeltä) pyörimisakseli kulkee. Tällöin kide muistuttaakin
jossain määrin pylväskidettä ja voi näin ollen pyöriä vaaditun akselin
ympäri ihan sopuisasti. Tätä laattakiteen "pylväistämisen" ideaa on Riikonen
käyttänyt viime aikoina Lowitz näytelmiin ja idea tuntuu avaavan muutamia
ongelmia niidenkin selittämisessä. Tämä laatan "pylväistäminen" auttaa
tässäkin enemmän kuin pelkästään puolustaa asennon käyttämistä, sillä sen
vuoksi kaksi muuta vaihtoehtoista Lowitzin kaarten paria himmenee ja siten
selittää oikein kauniisti vain yhden kaariparin (jota tuo temppu lisäksi
voimistaa) näkymisen kolmen sijasta. Tosin lie syytä huomauttaa, että
haluttu kaaripari on kaikkein voimakkain jo muutenkin.
Tapen ja muiden kommenttia en ole vielä kuullut. Riikonen oli
ensikommentissaan hiukan taipuvainen uskomaan selitykseni Waltin kuviin.
Waltin kuvissa on siis todennäköisesti ensimmäiset tunnistetut
vaihtoehtoiset Lowitzin kaaret (yksi pari niistä ainakin, kaaria on olemassa
useampia pareja). Toisin sanoen aivan uusi liiketilavariaatio siirtyisi
haloteorioista käytännön puolelle!
Nyt hiukan varovaisuutta, sillä nämä on vain minun alustavia arvioita
asiasta. Odotellaan miten idea menee läpi. Näitä kaaria on varmaan kuvattu
ennenkin, joten varhaisimmasta dokumentoinnista ei ole vielä selvyyttä.
Niitä voi löytyä ja varmaan löytyykin jopa suomalaisista jääsumunäytelmistä.
Tuli tuossa miettiessä heti mieleen muutama mahdollinen tapaus. Tuntomerkki:
matala aurinko, saureista nousevat auringonpilarin kanssa yhdensuuntaiset
korkeat pilarit.
Toisin sanoen matalan auringon Lowitzit ja Schultzin kaaret joutuvat
tarkempaan syynäykseen.... Jotkin niistä voi olla vaihtoehtoisia Lowitzin
kaaria!
Äh, tuo nimi olisi syytä pistää heti alkuunsa remonttiin...
Jarmo
|