|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Terve Teemu,
Kiitos Hollywood-kortista. Näkyikö paluumatkalla mitään? Vai oletko viellä
LAssa?
> Terve, haloihmiset.
>
> Mikäpäs nyt onkaan tämän hetken virallinen mielipide moninkertaisesta
> sironnasta ja väreistä?
Virallisesta mielipiteestä en osaa sanoa, mutta oma mielipiteeni on
pikkaisen muuttunut.
Tein tuossa pari päivää sitten Saskatoonille värisimulaation 5 miljoonalla
säteellä moninkertaista sirontaa käyttäen. Tulos: varsin KOMPAKTI ja
VÄRIKÄS 44° sauri!
Toisin sanoen, kaksi pääargumenttiamme (kompaktius ja värikkyys), joilla
aikoinamme aloimme kammeta moninkertaista sirontaa tunkiolle kaatuivat
rähmälleen. Nuo argumentit eivät siis pitäneet simulaatioissa sittenkään.
Toissapäivänä tein Vaalan näytelmää varten tarkistussimuja ja kyllä näyttää
pahalta (tai hyvältä riippuen katsantokannasta) että se oli moninkertainen
sironta joka Vaalassa sai aikaan sen oudon kaaren tammikuun 23 päivä tätä
vuotta. Vaalan näytelmässä kiteiden tiltti oli luokkaa 8° kun Saskatoonissa
pärjättiin noin 2° tiltillä. Se selittää havaintojen erilaisuuden. Lisäksi
Vaalassa oli todennäköisesti ohuempi kidepilvi ja Aurinko oli matalammalla,
jotka osaltaan muokkasivat näytelmistä hiukan erilaisia. Yhtä kaikki,
Saskatoonissa ja Vaalassa oli noin 95% todennäköisyydellä kyse samasta
ilmiöstä. 5% on sille mahdollisuudelle että joku tuo joskus esille vielä
paremman teorian. Nykyteorioista Vaalan selittää vain monikertainen sironta
onnistuneesti. Ja lisäksi moninkertainen sironta tuntuu sittenkin sopivan
myös Saskatoonin näytelmään.
> Toinen kysymys: Onko kellään tiedossa keinoa, jolla erottaa korkean
> Auringon (~70 astetta) hyk ja 46 allas toisistaan tapauksessa, jossa muut
> halot eivät anna selvää viitettä puoleen tahi toiseen, kolmannesta
> puhumattakaan. Simuihinhan hyk pukkaa selvästi hanakammin kuin
> 46 allas, ja koska hyk~=zyk, ja zyk tuppaa useimmiten olemaan komeampi
> kuin 46 allasivuavat (poislukien korhoslaiset sateenkaaribanaanit), voisi
> olettaa hulppean erittäin värikkään alakaaren olevan mieluummin hyk kuin
> 46 ask. Vai? Zykhän on kokolailla polarisoitunut, joten niin kai
hykkikin,
> mutta valoreittihän on sama 46 sivuavillakin, joten siitä ei liene
> pelastajaksi?
Ainoa selvä erotuskeino on halojen muodot ja ulkoasut kun Aurinko on alle
75°. Niissä on pikkaisen eroja (46 allasivuava(t) kaareutuu hiukan
voimakkaammin ylös päistään eli ei ole aivan horisonttaalinen), mutta se
vaatii sitä että havaittu näytelmä on voimakas ja nuo erot ovat
luotettavasti löydettävissä. Ja kun Aurinko kiipeää yli 75° ei niiden
muodoissa ole enää ratkaisevasti eroja. Väritys ei ole hirveän hyvä
erotuskeino, mutta olet osittain oikeassa että hyk on usein kirkkaampi ja
voimakkaamman värinen kuin 46 allasivuava(t). Yli 75° Auringolla ja
oikeastaan jo vähän ennen sitäkin erottaminen on erittäin vaikeaa jos muut
halot eivät anna vihjeitä. Onhan muistettava että Auringon saavuttaessa 70°
korkeuden 22 sivuavat (täydet) imeytyvät kiinni 22 renkaaseen ja niitä ei
voi nähdä erillisenä. Jos korkean Auringon "22 rengas" on oudon kapea ja
kenties värikäskin, saattaa kyseessä ollakin 22 sivuavat.
Käsittääkseni 46 sivuavien ja horisonttaalikaarien (zyk&hyk) polarisaatiot
ovat samat. Se ei auta.
Jarmo
> Teemu
>
|