|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
> Samaa mieltä Jarmon kanssa. Jos vanhoja piirroksia ja kuvia päästään
> tutkimaan uuden, toimivan teorian pohjalta niin sieltä löytyy Alppien
> havaitsijoita jne taivaalle jollakin karkeahkolla tarkkuudella (siinä
> pitäisi tehdä aika rohkeita olettamuksia että mikä on alunperin ollut
> mikäkin; vähän
> samaan tyyliin kuin Broomallin halon tulkinta). Tämä
> kaikki on tietysti ehdollista sille että Moilasen teoria läpäisisi
ongelmat ja
> osoittautuisi hienoviilattuna oikeaksi.
Hienoviilaus paljasti jo eilen sen verran, että vaikeaksi menee...
Tiedän nyt jotain kiteen asennosta Parviaisen 87 kuvaan ja Ruoskasen 93
näytelmään (ja oletettavasti myös prismakulmat ovat lähellä oikeaa). Sain
simulaatiosta ulos (hiukan kiertotietä tosin) oikean kokoiset ellipsit
(Parviainen venynyt ja Ruoskanen "aurinkokeskinen"). Tuo aurinkokeskisyys
muuten voi olla harhaa, sillä saattaa olla että ellipsin pystysäde alaspäin
on aavistuksen lyhyempi kuin ylös. Tätä puoltaa mm. yksi Hakumäen mittaus
vuodelta 88, mutta sitä en ole vielä tarkistanut. Ero on sen verran pieni,
että sen suora näkeminen kenttäoloissa ja kuvistakin on hankalaa jos
ellipsi ei ole kokonainen.
Noissa kahdessa tapauksessa kiteen asento poikkeaa jo aika lailla
toisistaan. Näyttääkin siltä, että tarvitaan se vaakasädekin (jota olen
aina tarjonnut ellipsien mitoittamiseen, mutta kun ellipsin pystysäde olisi
paljon helpompi mitata ja laskea niin päätin yrittää näin alkuun pelkällä
pystysäteellä), jotta ellipsiä voidaan verrata toisiin havaintoihin ja
ennenkaikkea, löytää ne mahdolliset prismakulmat. Totesin nimittäin sen
mitä olen uumoillutkin, että vaakasädettä saa säädettyä prismakulmalla,
pystysädettä ja samalla ellipsin muotoa säädetään kiteen asennolla. Toisin
sanoen sama kide voi saada aikaan pystysäteeltä aivan erikokoisia ellipsejä
kun asentoa vähän muuttaa. Esim. pystysäteiltään 3.0° venynyt ja 3.8°
aurinkokeskeinen ellipsit voivat olla peräisin samasta prismakulmasta.
Kiteen asento ei vaikuta niin pahasti vaakasäteeseen ja molempien näiden
vaakasäde on 2.5°.
Toisin sanoen, ero on tehtävä ainakin venyneiden ja aurinkokeskisien
ellipsien välillä. Näin ollen ne aikaisemmin esittämäni ALUSTAVAT
luokitukset eivät pitäne aina paikkaansa (suurimmalta osalta kyllä), koska
niissä ei ole huomioitu tätä eroa.
Tein jo toisen kaavion noilla vakaammilla vaakasäteillä... Sielläkin
näyttäisi olevan joitain käyriä jotka indikoisivat mahdollisuutta
tiettyihin prismakulmiin aivan samoin kuin pystysäteissä. Mutta kun en
tiedä onko noille käyrille löydettävissä perusteita.
No joka tapauksessa, kun nuo ongelmat alkavat aueta, voi taas palata
tutkimaan mitä alunperin oli tarkoitus tutkia eli löytyykö sieltä niitä
tiettyjä prismakulmia.
Eli vaakasäteitä mittaamaan...
Ei ole helppoaa tämäkään... Liikaa liikkuvia osia.
Jarmo
> Marko
>
> *******************
> Marko Pekkola
> Tahdet ja avaruus -journal
> Ursa astronomical association
> Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
> FIN-00140 Helsinki
> Finland
> Tel.: (09) 68404050
> Cellular phone: (050) 3687468
> Y-tunnus 0221689-2
> ALV rek.
>
>
>
|